Miksi humalassa alkaa itkettää?

"Alkoholi tuo halun, mutta vie kyvyn", runoili Shakespeare aikoinaan. Alkoholi tuntuu myös nostattavan tunteet herkästi pintaan. Kukapa meistä ei olisi joskus alkanut itkeä tai suorastaan parkua alkoholin vaikutuksen alaisena. Miksi humalassa itkettää?

Alkoholi vaikuttaa monella tapaa ihmisen persoonallisuuteen ja käyttäytymiseen. Jostakusta tulee auttamattoman onnellinen ja hilpeä. Osa alkaa uhota ja käyttäytyä impulsiivisesti, haastaa jopa riitaa. Moni meistä on kuitenkin kokenut sen, kuinka alkoholin vaikutuksen alaisena mieli menee pohjamutiin, olosta tulee alakuloinen. Alkaa jopa itkettää.

Olit sitten mies tai nainen, alkoholin aiheuttaman itsetutkiskelun, tunnemyrskyjen tai muisteluiden myötä kyyneleet alkavat valua poskia pitkin ja pahimmassa tapauksessa sitä parkuu hallitsemattomasti baariin nurkassa.  Mutta miksi näin käy?

Alkoholi tekee temppuja aivoissasi

Alkoholi vaikuttaa koko kehon toimintaan, eritoten aivoihin. Alkoholi toimii kuin psykoaktiivinen aine, rauhoittava lääke, mutta sen lopulliset vaikutukset voivat jopa lähennellä masennuksen tai maanis-depressiivisyyden piirteitä. On myös uskottu, että alkoholin suurkulutus ja masennus ovat vahvasti yhteyksissä toisiinsa.

Alkoholin nauttiminen hidastaa ja lamauttaa keskushermoston toimintaa, joka tulkitsee ja säätelee aisteja: motoriikkaa, ajattelua ja tunteiden säätelyä.

Aivojen alkoholipitoisuus on sama kuin veren jo muutamia minuutteja ensimmäisten ryyppyjen jälkeen.Shutterstock

Jo ensimmäisten kulausten aikana pieni määrä alkoholia siirtyy verenkiertoon vatsan sisäpinnan läpi, suurimman osan kuitenkin matkatessa ohutsuoleen. Alkoholi liukenee vereen, ja kulkee verenkierron mukana maksaan, missä sen myrkyt pilkotaan. Ennen tätä alkoholi humahtaa aivoihin verenkierron mukana: aivojen alkoholipitoisuus on sama kuin veren jo muutamia minuutteja ensimmäisten ryyppyjen jälkeen. Tämän myötä huomaat ensimmäiset muutokset käytöksessä ja ajatusten juoksussa.

Alkoholi vaikuttaa aivokuoreen, joka suojaa iso- ja pikkuaivoja. Ne ovat vastuussa aistikokemuksista, ajatuksista ja suurimmasta osasta lihasten toiminnasta. Alkoholin vaikutuksesta aivot ovat ikään kuin ”hämmennyksessä”: alkoholi häiritsee aivojen välittäjäaineiden liikkuvuutta aivokuoressa. Meistä tulee puheliaampia, vapautuneempia ja arviointikykymme heikkenee. Mitä enemmän alkoholia kuluttaa, sitä enemmän nämä vaikutukset korostuvat.

Limbinen järjestelmä osallistuu autonomisten toimintojen, motivaation ja tunteiden säätelyyn sekä yhdistää erilaisia tunnetiloja muistiin tallentuneisiin fyysisiin tuntemuksiin. Kun alkoholi alkaa vaikuttaa limbiseen järjestelmään, olet todennäköisesti humalassa.

Alkoholi aiheuttaa tunneheittelyitä.Shutterstock

Kun alkoholi häiritsee hermoimpulssien liikkeitä synapsien välillä, emme pysty käsittelemään informaatiota kunnolla. Alkoholin vaikutuksesta limbinen järjestelmä – joka yleensä pitää huolta tunteistamme – saakin meissä aikaan tunneheittelyitä ja liioiteltuja tunnekokemuksia. Tämä kaikki kärjistyy siihen, että tulkitsemme muiden ihmisten käyttäytymistä tai sanomisia väärin (ja tästä syystä haastamme riitaa baarissa), väärinymmärrämme tai koemme voimakkaammin omat tunteemme (ja tästä syystä olemme jättämässä tyttö-/tai poikaystäväämme baari-iltana) tai muutoin sanomme tai teemme jotain noloa, jota emme tekisi selvin päin.

Limbinen järjestelmä on myös vastuussa muistista. Jos alkoholia on tullut nautittua liikaa, seuraavana päivänä et välttämättä muista, mitä kaikkea olet sanonut tai tehnyt.

Sanottakoon myös, että humalaiset tunnetilat tuppaavat olemaan liioiteltuja versioita oman persoonallisuuden piirteistä tai sen hetkisestä tunnetiloista: jos olet esimerkiksi pääsääntöisesti onnellinen ja positiivinen ihminen, alkoholi vaikuttanee sinuun hilpeyttävällä tavalla.

Mutta jos sinulla on huolia ja murheita, alkoholi nostattaa nämä tuntemukset aivan uudelle tasolle. Ja sitten, kun muutoin olo on jokseenkin vapautunut, kyynelet karkaavat.

Laskuhumala myös syypää?

Laskuhumalassa saattaa itkettää. Tai seuraavana päivänä, krapulassa.Shutterstock

Nousuhumalassa voi kokea olevansa hilpeä, iloinen, pirteä, puhelias, touhukas, tarmokas tai voimakas.  Laskuhumalassa taas voi tuntua, että on masentunut, aloitekyvytön, keskittymiskyvytön ja väsynyt.

Alkoholi tyhjentää vauhdilla serotoniinivarastot, psykiatrian erikoislääkäri Roope Tikkanen kuvaa Helsingin Sanomien haastattelussa. Hetken olo on estoton, mutta humalan vähentyessä mieliala laskee ja olo voi tuntua ahdistuneelta. Ja sitten pääsee itku.

Alkoholin poistuttua aivoista alkaa toipuminen. Ja humalaa seuraa tunnetusti krapula.

Katso myös:

Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.

Lähteet: Mentalfloss.com, Terveyskirjasto, HS