Miksi hoivakodin asukas saa koronarokotteen ennen omillaan asuvaa senioria? Näin asiantuntija perustelee

15:00
Miksi hoivakodin asukas saa koronarokotteen ennen omillaan asuvaa vanhusta? Kuuntele perustelut kummastusta herättävälle rokotusjärjestykselle

Koronarokotusten etenemistä seurataan Suomessa nyt tarkkaan. Kotimaata puhuttaa myös rokotusjärjestys.

Koronan riskiryhmiin kuuluvien ikäihmisten rokotukset ovat käynnistyneet erilaisissa asumispalveluyksiköissä.

Tämän hetkisten arvioiden mukaan kaikki suomalaiset saadaan rokotettua vuoden loppuun mennessä. Suomalaisten rokotusjärjestys pohjautuu kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suosituksiin. Rokottamisjärjestyksessä ensisijalla ovat koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä hoivakotien henkilöstö ja asukkaat.

Heidän jälkeensä vuorossa ovat ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia. Muu väestö rokotetaan vasta näiden rymien jälkeen.

Mutta millä perusteilla päätöksiä rokotusjärjestyksestä on tehty? Kysyimme kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtajalta vastaukset kolmeen esimerkkitapaukseen.

1. Miksi 90-vuotias palvelutalossa asuva henkilö saa rokotteen aiemmin, kuin esimerkiksi 70-vuotias omillaan asuva, mutta riskiryhmään ikänsä puolesta kuuluva henkilö?

– Tähän on syynä se, että koronapandemia on iskenyt ja vaikuttanut juuri hoivakoteihin niin valtavan voimakkaasti. Viruksen tarttumista on hyvin vaikea estää hoivakodissa. Sen takia nämä ympärivuorokautisen hoivan yksiköt on nostettu niin meillä kuin monessa muussakin maassa sinne ylös, kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Ville Peltola kommentoi.

2. Millä perustein teho-osastolla työskentelevä sairaanhoitaja, jolla suojavaerusteet ovat kattavimmat, saa rokotteen aiemmin, kuin hoitaja, jolla varustetaso on selvästi huonompi?

– Molemmat ovat tärkeitä ryhmiä, mutta teho-osasto on nostettu vielä korkeammalle, koska se on niin keskeinen osa tätä koronan vastaista työtä. Hoitajat voivat saada tartuntoja muualtakin, kuin potilailta. Ajatellaan siis niin, että varmistetaan tämä työvoima. Toisaalta näiden ryhmien välillä on ollut hyvin vähän eroa siinä aikataulussa. 

3. Miten perustelette sitä, että suuren ilmaantuvuusluvun kunnissa asuvat eivät saa rokotetta sen aiemmin, kuin selvästi matalemman ilmaantuvuusluvun alueilla?

– Koronavirus on kuitenkin levinnyt käytännössä koko maahan ja vaikka tässä on näitä alueellisia eroja niin se esiintyvyys voi nopeasti nousta millä tahansa alueella. Rokotus pitäisi antaa kuitenkin ennen, kuin se tauti saadaan. Jos tässä lähdetään juoksemaan perässä sillä tavalla, että jätetään ilman rokotuksia näitä matalamman ilmaantuvuuden alueita, se ei oikein onnistuisi. Tämä on sujuvampi ja varmempi ratkaisu.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja