Etelä-Savossa koronarokotustahtiin saadaan tuplavauhti, kun avuksi otetaan eläkkeelle jääneitä lääkäreitä ja hoitajia sekä hammashoitolat.
Lähes miljoona suomalaista odottaa kolmatta rokotetta, sillä heidän toisesta rokotuksestaan on kulunut jo viisi kuukautta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan isoja muutoksia rokotusvälin lyhentämiseksi ei ole tiedossa.
– Koko ajan tahti kiihtyy. Tällä hetkellä olemme noin 100 000 annoksen viikkovauhdissa, mutta toivotaan, että sitä voidaan vielä kiiruhtaa enemmän.
– Tämä riippuu siitä, mihin terveydenhuollon ammattilaisten käsiä käytetään; ovatko ne käytettävissä rokottamiseen vai johonkin muuhun, ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo.
Tutkimuksissa on havaittu, että kahden rokoteannoksen suoja vakavaa, sairaalahoitoa vaativaa koronavirustautia vastaan heikkenee ajan kuluessa jonkin verran 60 vuotta täyttäneillä ja henkilöillä, joilla on perussairauksia.
Kolme rokoteannosta antaa paremman suojan myös omikronmuunnosta vastaan.
Lue myös: Tuore tutkimus alleviivaa kolmansien rokotusten tarvetta: Kahden annoksen suoja on heikko omikronia vastaan
Nohynek muistuttaa, että kakkos- tai kolmosannoksena voi antaa minkä tahansa koronarokotteen.
– Tämän on todettu uusimmissa tutkimuksessa jopa lisäävän muutamilla prosenttiyksiköillä suojatehoa, kun annetaan ristiin eri tyyppisiä rokotteita. THL suosittaakin, että jos saatavilla ei ole samaa koronarokotetta kuin aiempi annos, niin rokotteena voi antaa toisen valmistajan rokotteen.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi tiistaina Kymmenen uutisille, että kolmansien annosten antamistahtia täytyy saada vauhditettua.
Kiurun mukaan rokotustalkoisiin halutaan mukaan muun muassa työterveys, opiskelijat, sote-eläkeläiset ja Puolustusvoimat.
Lue Kiurun haastattelu: Krista Kiuru: Pahimmista omikron-maista saapuvat pakkotestiin, rokotustalkoisiin halutaan mukaan työterveys, opiskelijat, eläkeläiset ja Puolustusvoimat
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) mukaan kuntien rokotuspisteissä koronarokotusaktiivisuus on lisääntynyt ja rokotusresursseja vievät käynnissä olevat influenssarokotukset.
Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan HUS-alueella rokotustahdin nopeuttamiseksi ollaan organisoimassa työikäisten koronarokotuksia myös yksityisten työnantajien työterveyshuoltoihin.
– Kolmansien koronarokotusten vauhdittaminen vaatii nyt kunnilta lisäresurssointia ja se ei välttämättä ole valmis välittömästi. Voi valitettavasti mennä muutama viikko ennen kuin osa kunnista pääsee viiden kuukauden annosvälin lyhentämiseen yli 60-vuotiaiden ja riskiryhmien osalta sekä avaamaan aikoja alle 60-vuotiaille.
Mikkelissä kaikki keinot käytössä
Ministeri Kiurun peräänkuuluttamia rokotustoimia on otettu jo käyttöön myös Etelä-Savossa. Siellä rokotustahtiin saadaan tuplavauhti, kun avuksi otetaan eläkkeelle jääneitä lääkäreitä ja hoitajia sekä hammashoitolat.
Essoten panademiapäällikön Hans Gärdströmin mukaan koronarokotuksia on annetaan tästä viikosta alkaen lähes 8 000 joka viikko.
– Idea tähän tuli siitä, että mikä on se muu paikka, missä täällä käy ihmisiä. Todettiin, että se on suun terveydenhuollon piste, jossa meillä on iso hammashoitola.
Gärdströmin mukaan suun terveydenhuollon, eli hammaslääkärin tai suuhygienistin, käynnin yhteydessä voi saada tästä viikosta alkaen koronarokotteen.
Jos tämä sujuu hyvin, käytäntöä laajennetaan Mikkelistä alueen muihin kuntiin.
– Tämän mahdollistaa asetus koronarokotteen kohdalla. Tämäkin on poikkeuksellista, Gärdström kuvailee.
Mikkelissä lisää rokotusvoimaa tuovat eläkkeelle jääneet lääkärit ja hoitajat. He ovat osoittautuneet tehokkaiksi.
– Ensimmäisenä päivänä he rokottivat viisisataa, mutta tällä viikolla yhdelle päivälle voidaan antaa peräti tuhat aikaa.
Tilapäisesti Mikkelin keskussairaalan rokotuksissa auttamaan saapuvat eläköityneet ammattilaiset tekevät työtään vapaaehtoisesti.
– Palkan sijaan auttajat saavat valita hyväntekeväisyyskohteen, jonka toimintaan Essote lahjoittaa tietyn summan heidän antamaa rokotetta kohti, kertoo ainutlaatuisesta tempauksesta pandemiapäällikkö Gärdström.