Eerikki Pitkänen
eerikki.pitkanen@mtv.fi
Raaseporilainen Dahlströmin perhe koki melkoisen yllätyksen, kun kehnosti alkanut sienestysreissu sai yllättävän käänteen.
Katso videolta Dahlströmin perheen tattisaalis!
Lue myös!
Anton ja Sabina Dahlström sekä heidän tyttärensä olivat eilen sienestämässä Raaseporin Tenholassa, mutta saalis näytti jäävän vähäiseksi.
– Kävimme ensin kolme paikkaa läpi emmekä löytäneet yhtään sientä. Neljännellä paikalla vaimo huomasi auton lähellä ruskean esineen maassa, kuvailee eilistä sienireissua perheen Anton-isä.
Vuosittain sienestävä perhe ei ollut uskoa silmiään, kun maassa oleva möhkäle paljastui jättikokoiseksi sieneksi.
– Vaimoni huusi minulle, että tule katsomaan. Olo oli epätodellinen, hän muistelee.
– Sen jalan ympärysmitta on ehkä 35–40 senttiä, ja se painaa 737 grammaa.
Jättitatti oli säilynyt hyvin ja syömäkelpoisena, vain muutama mato oli tehnyt kolojaan.
– Lähipäivinä teemme siitä kastikkeen, Dahlström herkuttelee.
Suomen Sieniseuran puheenjohtaja Jorma Palménin mukaan lähes kilon painoinen herkkutatti ei ole tavaton poikkeus.
– Hyvin suuria sieniä esiintyy aika ajoin. Mutta kyllä se löytäjälleen on suuri herkku, erityisesti tänä vuonna, kun sato on antanut odottaa itseään.
Kuivan kesän vuoksi sienisadosta on odotettu surkeaa, mutta Palménin mukaan syksysateiden myötä sienisadosta onkin tulossa runsas.
– Sienisato on räjähtänyt käsiin. Nyt saadaan pienemmässä aikaikkunassa se sama valtava sato.
Myös sienten laatu on tänä syksynä erinomainen, koska hyönteiset ovat kärsineet kuivuudesta.
– Sienisääsket ja lattajalkakärpäset ovat huonossa jamassa.
– Se tarkoittaa, että sienisääsken toukkia ei ole sienissä paljoakaan tai niitä alkaa vasta ilmestyä.
Suurimmista sienistä ei ole olemassa rekisteriä, mutta Palmén muistaa tapauksen, jossa Rovaniemellä oli tuotu näyttelyyn todellinen jättitatti.
– Sinne oli tuotu suuri herkkutatti, ja kilpailussa piti arvata sienen paino. Se taisi painaa 1 860 grammaa kirjevaa'alla punnittuna.
Suuret sienet kasvavat Palménin mukaan yleensä Lapissa vesistöjen läheisyydessä.
– Kasvu vaatii erityisen hyvän paikan, ja sieneltä hyvinvoivan rihmaston, joka kykenee tuottamaan riittävän paljon itiöemän rakennusaineita.