Mikä hallituksen ilmastotoimissa hiertää? Maatalousyrittäjät vaativat uusia mittareita, mutta WWF muistuttaa: "Hallitus on asettanut kovat tavoitteet"

MTV:n Uutisaamun vieraaksi tulleet Maataloustuottajien Keskusliiton ympäristöjohtaja Liisa Pietola ja WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman avaavat, miksi ilmastoasiat aiheuttavat niin paljon vääntöä.

Toistaiseksi julkisuuteen on kerrottu, että neuvotteluissa hiertää 0,2 miljoonan hiilitonnin sopiminen. 

Asia lienee kuitenkin monimutkaisempi, sillä pitkälle kyse on siitä, miten ilmastopäästöjä lasketaan.

– Kyllä näyttää siltä, että osissa laskelmista on toiveajattelua, toivottavasti liikenne sähköistyy ja asiat hoituvat vähän itsestään. Tarvitaan varmuutta, koska hallitus on asettanut niin kovat tavoitteet, Nordman avaa.

Pietola puolestaan sanoo, ettei maatalouden päästöjä tällä hetkellä mitata järkevästi alan näkökulmasta. 

– Mittaristo pitäisi saada erityisesti maatalouden kannalta kuntoon. Hiilen sidonta pitäisi saada sinne ja reilua laskentaa. Tästä pitäisi lähteä. Tämä varmaan siellä hiertää. Ja meillä on kyllä toimet siihen: Meillä on ilmastotiekartta, jossa on selkeä polku siihen, miten päästöjä voidaan vähentää. Mutta lisää kustannuksia ruoantuottajille ei voi enää laittaa. 

Seuraa suoraa lähetystä päivän budjettineuvottelujen aloittamisesta kello 10: Hallitus jatkaa tänään budjettineuvotteluja

Lisää rahaa maatalouden ilmastoremonttiin?

Maatalousala kaipaisi myös lisää resursseja ilmastotoimien toteuttamiseen.

WWF:n Nordmanin mukaan maataloustuet voitaisiin kohdentaa ilmaston kannalta järkevästi. Hänen mielestään maataloudessa voitaisiin tehdä enemmän ilmaston hyväksi.

– Tällä hetkellä niitä (ilmastotoimia) ei kohdisteta riittävästi maatalousyrittäjille. Meillä on rahaa maataloustuissa, mutta tällä hetkellä niitä ei kohdisteta ilmaston kannalta järkeviin toimiin, vaan ne ovat sellaista yleistä rahaa kaikille. Meillä on miljardeja siellä, mitkä pitäisi ohjata ilmaston kannalta järkevästi, Nordman visioi.

– No nyt sanon näin, me olemme tehneet CAPissa (EU:n yhteinen maatalouspolitiikka) paljon ilmastotöitä, mutta mittarit ei värähdä, kun niitä ei todenneta. Meillä ei ole lohkotason mittauksia, vaan isolla pensselillä katsotaan maatalouden päästöt, meillä on akuutti ongelma ja pitää löytää ratkaisuja, Pietilä haastaa takaisin.

Pietilä vaatii lisää tutkimusta erilaisten viljelytapojen ympäristövaikutuksista.

– Nyt pitää tutkia niin, että saadaan eri maalajeille ja eri viljelymenetelmille päästökertoimet, jotta viljelijä voi katsoa, että kun hän viljelee näin ja näin, minun maaperäni päästää tämän verran ja saan satoa tämän verran. 

– Ja tämä tasapaino: päästöt ja sidonta pitää saada tähän. Eikä niin, että nollataan sidonnat ja maaperän päästöt ovat liian vajaalla. Tutkimuksella osoitettu.

– On meillä Liisa jo tällä hetkellä tietoa niistä toimenpiteistä ja viljelytavoista, jotka tuottavat hyötyä. Ei meidän tarvitse ensin kymmenen vuotta tutkia, rahat vain niihin toimenpiteisiin, Nordman vastaa takaisin.

Uskottavia keinoja

Mitä budjettiriiheltä pitäisi sitten odottaa? 

– Uskottavia, todennettavia keinoja. Jotta voimme kaikki olla varmoja, että päästöt saada alas, Nordman sanoo.

– Tarkoittaako tämä perälautaa, eli jos liikenne ei sähköisty, on joku toinen keino? Ohjelman juontaja Ivan Puopolo kysyy tarkentavan kysymyksen.

– Kyllä, ja se keino voisi olla liikenteen päästökauppa, se olisi erittäin hyvä tässä tilanteessa.

– Minä korostan meidän ilmastotiekarttamme toimia. Siihen nyt resursseja, meillä on kiire, tämä on todella akuutti ongelma ja ruokaa pitää syödä ja saadaan syödä joka päivä. Se on meidän yhteinen asiamme, Pietilä lopettaa.