Migreenin hoidon odotetaan mullistuvan lähitulevaisuudessa, sillä biologiset estolääkkeet saattavat tulla apteekkeihin jo ensi vuonna. Uusien lääkkeiden teho on ollut tutkimuksissa hyvä ja sivuvaikutukset vähäisiä. Suurin haaste tulee olemaan lääkkeiden korkea hinta.
– Päänsärkyrintamalla on nyt ensi kertaa säpinää sitten 1990-luvun triptaanikauden, toteaa päänsärkypotilaita hoitava neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä.
Uusien migreenin biologisten estolääkkeiden periaate on yksinkertainen: kivun välittäjäaineelle kehitetään vasta-aine. Kehitystyö on kestänyt viitisen vuotta, ja nyt ollaan jo lähellä. Jos hyvin käy, migreenin biologiset estolääkkeet ovat apteekeissa jo ensi vuonna. Lääkkeet tullevat myyntiin samoihin aikoihin niin Suomessa, muualla Euroopassa kuin USA:ssa.
Lääkkeitä on tutkittu kymmenissä lääkärikeskuksissa ympäri Eurooppaa, myös Suomessa. Ainakin kolme lääkeyritystä kilpailee samoilla apajilla – käynnissä on kilpajuoksu estolääkkeen kehittämisessä.
Tähänastiset tulokset ovat lupaavia. Lääke iskee tarkasti kivun välittäjäaineisiin, joten sillä ei juuri ole sivuvaikutuksia. Käyttötapa on kätevä: lääke ruiskutetaan kerran kuukaudessa ihon alle.
Lääketyyppi näyttäisi tehoavan kaikenlaiseen migreeniin ja ilmeisesti myös toiseen raskaaseen päänsärkysairauteen, sarjoittaiseen päänsärkyyn. Lääke puree itse särkyyn, ei liitännäis- tai ennakko-oireisiin, kuten auroihin tai makeanhimoon.
Haasteena hinta
Biologisten lääkkeiden suurin ongelma on ainakin alkuvaiheessa hinta. Tällä hetkellä halvin markkinoilla oleva biologinen estolääke tulee maksamaan noin 1 200 euroa kuukaudessa. Kyseinen reumalääke on kuitenkin päässyt Kela-korvauksen piiriin ja siten melko laajaan käyttöön.
Myös uusille migreenilääkkeille Kela-korvattavuus on melkeinpä elämän ja kuoleman kysymys. Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä ei pidä korvattavuutta millään tavalla itsestään selvänä.
– Migreeni heikentää huomattavasti ihmisen toimintakykyä ja aiheuttaa paljon työpoissaoloja. Silti uskon, että korvattavuudesta tulee aikamoinen vääntö – on pystyttävä osoittamaan, että lääkkeen hyödyt ovat terveystaloustieteellisessä mielessä kuluja suuremmat. Korvattavuuden käsittely voi viedä hyvinkin pari vuotta, Nissilä arvioi.
Aivan kaikkia tutkimushenkilöitä lääke ei ole hyödyttänyt, mutta useimmilla hyödyt ovat olleet merkittävät. Migreenipäivien määrä kuukaudessa on pudonnut parhaimmillaan jopa 26:sta yhteen.
Pitkästä aikaa uusia hoitoja
Migreenilääkerintamalla on ollut hiljaista viimeiset 25 vuotta. Tuolloin saatiin käyttöön nykyisin yleisesti migreenin hoitoon käytettävät täsmälääkkeet, triptaanit.
Migreeniin on kokeiltu monenlaista. Joku kokee hyötyvänsä gluteenittomasta tai lihattomasta ruokavaliosta, toinen korvaan laitettavasta lävistyksestä. Punaviinin rypäleen vaihtaminen voi joillakin estää viinin laukaiseman migreenin. Näihin ns. lääkkeettömiin hoitoihin Markku Nissilä suhtautuu avoimin mielin. Kyse on kuitenkin yksilötason vaikutuksista.
– Migreeni on varsinainen vuoristoratasairaus, ja välillä on parempia, välillä huonompia kausia. Esimerkiksi ruokavalion vaihdon tehoa on siksi vaikea osoittaa. Mikä auttaa toisella, ei taas auta toisella. Yleisiä suosituksia ei voi antaa, mutta toki ruokavaliomuutoksia voi kokeilla, Markku Nissilä sanoo.
"Kohtaus ei oma vika"
Kiistatonta sen sijaan on, että säännöllinen elämä ja stressin välttäminen yleensä ovat migreenipotilaalle hyväksi – kannattaa syödä hyvin ja säännöllisesti ja juoda ja nukkua riittävästi. Markku Nissilä varoo kuitenkin syyllistämästä potilaita.
– Sanon usein potilaalle, joka miettii taas tehneensä jotain väärin, että ei se kohtaus sinun vikasi ole. Ei kohtaus johdu tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Syyllistäminen vain lisää stressiä ja sitä kautta kohtauksia.
Nykyinen elämäntapa kuitenkin näyttää lisäävän migreenin esiintymistä. Lapsilla migreenin esiintyvyys on tuplaantunut 30 vuodessa.
– Ympäristön muuttuminen ja suorituspaineet varmasti vaikuttavat, ehkä myös näytön tuijottelu.