Mietityttääkö huonomaineinen 70-luvun asunto? Uuden tiedon mukaan se voi olla yllättävänkin hyvä ostos

Yli satavuotiaat arvokkaimpia

Neliöhinnoiltaan kaikkein arvokkaimmat kerrostaloasunnot löytyvät 1910-luvulla rakennetuista taloista.

– Viime vuosisadan alun kerrostaloasunnot ovat yleensä hulppeita ja avaria keskustakoteja, kaupunkilaisten vastineita kartanoille. Renesanssi- ja jugendajan taloissa on mahtipontiset porraskäytävät, korkeat huoneet, isot ikkunat, saleja ja erkkereitä. Ei ihme, että niistä halutaan maksaa. Viime vuosisadan alussa tehtaiden läheisyyteen nousi myös puisia kerrostalokasarmeja, joissa oli työläisille hellahuoneita. Ne ovat nykyään aika haluttuja, kertoo Änkilä.

1920–40-luvun kerrostalot ovat olleet neliöhinnaltaan 1910-taloja edullisempia, mutta silti selvästi kalliimpia kuin kaikki uudemmat kerrostaloasunnot.

– Rakentaminen oli 1920–40-luvuilla laadukasta mutta myrskyisää. Vuoroin kaikki oli jäissä, vuoroin painettiin täysillä eteenpäin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ei ollut rahaa rakentaa. Vuosina 1926–1930 taas rakennettiin hullun lailla, kunnes rakentamisen hyydytti maailmanlaajuinen lama, Änkilä sanoo.

– Kun rakentaminen oli taas päässyt vauhtiin ja funktionalismin ihanteet alkoivat näkyä taloissa, alkoi toinen maailmansota ja kaikki pysähtyi. Sodan päättyessä 1945 oli jäätävä asuntopula, muttei ollut rahaa rakentaa. Asuntopulasta seurasi Arava-laki. Arava-laista rakentamisen teollistuminen, joka alkoi nopeuttaa rakentamista ja laskea sen kustannuksia.

Keskineliöhinnat eivät kerro yksittäisten asuntojen hinnoista. Joukossa on aina halvempia asuntoja ja kalliimpia asuntoja ja asunnon ja yhtiön kunto vaikuttaa hintaan oleellisesti. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että hintatietoiset ostajat ovat tehneet kauppoja 70-luvun kerrostaloasunnoista hyvin edullisesti.

– Tätä uudemmissa asunnoissa kerrostaloasuntojen neliöhinnat lähtevät taas nousemaan. Nousu on kuitenkin maltillista. Mielenkiintoista on, että uusi ei korvaa kerrostaloissa vanhaa: 2010-luvulla rakennetuissa kerrostaloissakin keskineliöhinnat ovat alempana kuin 40-luvun taloissa", kertoo Juho Härme Priceworthystä.

Vaikka ensimmäiset rivitalot, niin sanotut townhouset, rakennettiin Suomeen jo 1917, osakeyhtiömuotoisten rivitaloasuntojen aika koitti vasta toisen maailmansodan jälkeen. Moottorina oli taas asuntopula: Piti kehittää mahdollisimman paljon asuntoja mahdollisimman halvalla.

Ratkaisuksi syntyivät niin sanotut pikatalot, joissa oli useampi pieni asunto rivissä ja kussakin vain välttämättömät varusteet. Nämä nopeasti pystyyn nousseet pikatalot toimivat inspiraationa tuleville rivitaloille.

– Vanhojen rivitaloasuntojen keskineliöhintakäyrä on kerrostalokäyrää vakaampi. Suurimmat hyppäykset ylöspäin ovat olleet 1910- ja 1950-luvun taloissa eli niistä on maksettu viime vuonna korkeinta hintaa. Täytyy muistaa kuitenkin, että tulos on vain suuntaa antava. Vanhoja rivitaloja ei ole paljoa ja niitä myydään harvoin eli otos on pieni, Härme toteaa.

Yksittäisen omakotitalon hintaan vaikuttaa asuinneliöiden ja sijainnin ohella moni muukin asia: kunto, ulkonäkö, varustetaso, kokonaisala, tontti ja rakennusvuosi. Omakotitaloja myydään myös kerrostaloasuntoja vähemmän ja ne ovat kaikki uniikkeja. Siksi taloista maksetut keskineliöhinnat antavat vain suuntaa.