Tänään alkaa mielenterveyden viikko. Teemana on tällä kertaa se, mistä tietää, milloin on syytä hakeutua hoitoon. MTV:n Uutisaamu kysyi tätä Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakalta.
Tämä vuosi on ollut suomalaisille hyvin poikkeuksellista aikaa maailmalla ja kotimaassamme jylläävän koronapandemian vuoksi.
– Kyllä se on aika hurjasti vaikuttanut. Luulen että sellaisistakin suomalaisista, jotka eivät koskaan ole edes olleet mielenterveysasioiden kanssa tekemisissä, niin kyllä hekin etätöissä ja karanteenissa tutustuvat mielenterveyden maisemaan – itse kukin meistä, Sydänmaanlakka sanoo.
– Siitä käsin katsoen se on myös hyvä asia. Jokainen meistä joutuu nyt pysähtymään itsensä kanssa ja miettimään sellaisia asioita, mitä ei normaalissa elämässä tule mietittyä, hän jatkaa.
Korona-aika vähensi hoitoon hakeutumista
Sydänmaanlakka kertoo, että mielenterveyspalveluiden tilastoja seurattiin korona-aikana ja samalla todettiin, etteivät ihmiset hakeutuneet hoitoon samalla tavalla kuin aiemmin.
– Ajateltiin ehkä että pandemia on ensimmäinen asia, mikä pitää varmistaa että siinä saa apua. Ihmiset jättäytyivät hakeutumasta hoitoon. Tämä näkyi esimerkiksi Terveystalon tilastoissa. Käyntien määrät olivat vähentyneet merkittävästi.
Hoitoon mahdollisimman aikaisin
Ihmisen mielialoissa tapahtuu luonnollisesti vaihtelua, mutta mistä tietää, milloin on syytä hakeutua hoitoon?
– Ei sitä oikein itsekään aina tiedä, Sydänmaanlakka toteaa rehellisesti.
– Masennuskin on sellainen, että sitä itse vaikea huomata. Ihminen on sopeutuvana olentona sellainen, että hän sinnittelee pitkän aikaa ennen kuin koko toimintakyky alkaa laskea todella alas.
Sydänmaanlakan mukaan apua kannattaa hakea mieluummin liian aikaisin, kuin liian myöhään.
– Jos tuntuu siltä että nyt ei ole kaikki okei, niin se jo itsessään on merkki siitä, että pitäisi lähteä hakemaan ulkopuolista apua, että näkisi itsensä vähän toiseltakin kantilta kuin siitä missä rutiininomaisesti menee.
Hoitoon tulisi Sydänmaanlakan mukaan hakeutua ajoissa myös siksi, että terveydenhoitojärjestelmässä on omat jononsa.
– Jonottaessa käy helposti niin että ihmiset sairastuvat vakavammin, syvemmin ja vaikeahoitoisemmin, Sydänmaanlakka valottaa.