Asiantuntijat näkevät selkeän muutokset – nuorilla matala kynnys hakeutua terapiaan

– He ovat tottuneita käyttäjiä. He eivät näe siinä samanlaista kynnystä kuin varttuneemmat käyttäjät, joilla kynnys hakeutua mielenterveyspalveluihin on tosi kova.

Jan-Henry Stenberg kertoo nuorten olevan selvästi parempia puhumaan tunteistaan kuin varttuneemman väen.

Mielenterveystalo.fi on kaikkien Suomen sairaanhoitopiirien yhdessä lanseeraama julkisen terveydenhuollon palvelu. Sivuston kävijämäärä on tuplaantunut vuosittain.

– Kävijämäärä alkaa pyöriä lähellä miljoonaa käyttäjää vuodessa. Nyt se on sellainen 900 000, josta nuoria on vuositasolla reilu 300 000.

Stenberg kertoo, että nykyään apua ei haluta jäädä odottamaan.

– Ylipäätänsä tällainen kuluttajatyyppinen käyttäytyminen terveydenhuollossa on kovassa kasvussa. Itsekin ajattelen, että jos minulla on hirveän kipeä selkä, että kävisin mieluummin kymmenen kertaa nopeasti fysioterapiassa ja saisin selän kuntoon. En ajattelisi, että ihan mahtava tilanne käydä kaksi vuotta fysioterapiassa. Ihmisten ajatus on, että pulmaan halutaan apua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Nopea apu nettiterapiasta

Jan-Henry Stenberg suosittelee myös ilmaista nettiterapiaa.

– Nettiterapia sopii nopean ja varhaisen vaiheen avun antamiseen ja saamiseen. Ne on tarkoitettu lieviin tai keskivaikeisiin masennuksiin tai ahdistushäiriöihin. Ajatus on, että hoito voidaan aloittaa hyvin nopeasti. Kuka tahansa lääkäri voi tehdä potilaasta lähetteen nettiterapiaan ja hoito käynnistyy viikossa parissa. Ei tarvitse jäädä odottamaan oireiden pahenemista ja kroonistumista.

Nuorikin voi saada masennukseen tai ahdistukseen apua nettiterapiasta.

Ensi vuonna Mielenterveystalo.fi -palvelussa aloitetaan nettiterapiat myös nuorille.

– Me olemme tekemässä nettiterapiaa nuorille sosiaaliseen ahdistukseen ja jännittämiseen. Se tulee ikäryhmään 12-16 vuotta. Sinänsä meillä on jo tilanne, jos 16-17-vuotiaat ovat tiedonkäsittelyltään kypsiä ja fiksuja nuoria, niin he voivat nuorisopsykiatrin lähetteellä hakeutua näihin aikuisille suunnattuihin nettiterapioihin.

Vähän hylkäyspäätöksiä

Kaikille ei ole tarjolla henkilökohtaista, kasvokkain tapahtuvaa terapiaa. Tarvetta on huomattavasti enemmän kuin tarjontaa.

– Siihenkin on monia syitä. Jos ajatellaan, että meidän valtakunnassa on psykoterapeutin ammattinimikkeeseen oikeutettuja psykoterapeutteja vähän yli 7000 ja mielenterveyshäiriöt ovat kuitenkin aika yleisiä. Psykoterapeutteja on liian vähän, sanoo Kelan tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson.

Annamari Tuulio-Henriksson uskoo, että miehet hakeutuisivat terapiaan innokkaammin, jos miesterapeutteja olisi enemmän.

Tosin on myös paljon heitä, jotka hyötyisivät psykoterapiasta, mutta eivät ole sitä koskaan edes hakeneet.

– Voi olla tietämättömyyttä tai häiriö taustalla esimerkiksi masennus. Usein siihen liittyy toimintakyvyn ongelmia, ettei jaksa lähteä hakemaan mitään apua.

Kelan kuntoutuspsykoterapia on tarkoitettu haettavaksi vasta, kun akuutein vaihe on ohi.

– Psykoterapiaa saavien määrä on lisääntynyt 15- 20 prosenttia vuodessa. Tämä on sellainen etuus Kelassa, jossa tehdään suhteellisen vähän hylkäyspäätöksiä. Hakemukset ovat hyvin tehtyjä ja perusteltuja, Tuulio-Henriksson kertoo.

Naiset hakevat aktiivisesti apua

Kela-korvaus yhdeltä käyntikerralta nousi vuoden alusta lähelle kuuttakymmentä euroa. Tämä näkyy hakemusmäärissä.

– Se on ollut tosi voimakasta. Ei voida ola varmoja, mikä taustalla on, mutta osasyy on korvaustason nousu.

Naiset kärsivät masennushäiriöistä miehiä enemmän, mutta myös hakevat apua miehiä aktiivisemmin.

– Vaikka miehetkin kärsivät masennuksesta, he eivät hakeudu psykoterapiaan kuten naiset. Tätä ilmiötä pitäisi ehdottomasti tutkia, että siellä ei ole mitään systemaattista ongelmaa. Nyt tiedetään, että naisterapeutteja on selvästi enemmän kuin miesterapeutteja, että siinä on tasa-arvoistamisen paikka.

Lähtisivätkö miehet hanakammin terapiaan, jos miesterapeutteja olisi enemmän?

– Uskoisin näin, Annamari Tuulio-Henriksson vastaa.