Viime vuonna mielenterveyden häiriöt menivät ensimmäistä kertaa ykköseksi etuuskustannuksissa. Vuonna 2019 mielenterveyden häiriöiden perusteella päivärahaa sai noin 84 000 henkilöä – kasvua edellisestä vuodesta oli lähes 10 000 henkilöä.
Kela maksoi viime vuonna varsinaisia sairauspäivärahaetuuksia 820 miljoonaa euroa, josta mielenterveyden osuus oli 248 miljoonaa euroa.
– Kehitys kuvastaa pidemmän ajan trendiä. Vuoden 2016 jälkeen kasvu on jatkunut ja kasvu on johtunut mielenterveyssyistä. Yllättävää sen sijaan on kasvun jyrkkyys, kommentoi Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.
Mielenterveyden häiriön perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä liki puolella – peräti 43 %.
– Kasvuvauhti viimeisen kolmen vuoden aikana on ollut erittäin hurja. Huoli on tietysti suuri. Sairauspoissaoloihin pitäisi puuttua varhaisessa vaiheessa. On kuitenkin hankalaa puuttua, jos ei tiedetä tarkkaan, mitä tekijöitä on taustalla. Tärkeää tässä on mielenterveyspalvelujen saatavuus, työolojen tarkastelu, työpaikoilla puuttuminen ja hoitoon ohjaaminen.
Kasvua lähes 10 000 henkilöä
Vuonna 2019 mielenterveyden häiriöiden perusteella päivärahaa sai noin 84 000 henkilöä – kasvua edellisestä vuodesta oli lähes 10 000 henkilöä.
– Erityisesti nuorten osalta jyrkkä kasvu huolestuttaa. Pitkät mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ennustavat työkyvyttömyyseläköitymistä. Erityisesti nuorilla elämänaikaisen työpanoksen menetys työkyvyttömyyden kohdatessa on suuri.
Korvattuina päivinä tarkasteltuina mielenterveydenhäiriöt nousivat ohi tuki- ja liikuntaelinsairauksien jo vuonna 2018, mutta viime vuosi oli ensimmäinen, jolloin myös kustannukset ylittivät tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Lisää aiheesta Blomgrenin blogista: https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5168