Metsästäjät kisasivat pienpetojen saalistamisesta – jopa 94 vieraspetoa päätyi satimeen, varis kaiken kukkurana

Viime viikonloppuna Etelä-Suomessa metsästettiin paljon vieraspetoja.

Metsästäjät jahtasivat pienpetoja, mutta päätarkoituksena vähentää juuri haitallisia vieraslajeja, kuten supikoiraa ja minkkiä, Nokialla, Sarkolassa, Tottijärvellä, Hämeenkyrössä ja Punkalaitumella.

Ensimmäistä kertaa yksityisillä metsästysmailla järjestettyyn tapahtumaan osallistui viisi joukkuetta, jotka saivat pisteitä sen mukaan, montako pienpetoa ne metsästivät perjantai-illasta sunnuntaipäivään. Kilpailun päättyessä saalismäärä laskettiin – ja yllätys, yllätys: tuloksena 94 supikoiraa, neljä kettua, neljä mäyrää ja yksi varis.

– Ideahan koko hommaan lähti Suomussalmelta, jossa on jo vuosia järjestetty pienpetopyynnin SM-kilpailutapahtumaa pääasiassa valtion mailla. Nyt pidettiin ensimmäistä kertaa kisa yksityisillä mailla, jolloin jo lähtökohta oli kilpailualueiden suhteen haasteellisempi. Tapahtuma oli kuitenkin onnistunut ja positiivista palautetta on sadellut runsaasti, iloitsee kisan järjestäjä, Suoniemen metsästysseuran jahtipäällikkö Sakari Paunila.

Kanalintukanta alkaa olla pieni

Paunilan mukaan kisan lähtökohta on täysin luonnonsuojelullinen ja -hoidollinen. 

– Muun muassa kanalintukannat ovat äärettömän surkeat täällä etelässä, joten niiden elinolosuhteiden parantaminen on hirmuisen tärkeä asia. Se on minulla sydäntä lähellä, koska harrastan pystykorvan kanssa kanalinnustusta ja esimerkiksi koiran harjoittaminen on jo paikoin mahdotonta itse metsästyksestä puhumattakaan.

Metsästyksen pääkohteena olivat Suomen luonnossa viihtyvät vieraspedot eli supikoirat ja minkit. Minkkejä ei tällä kertaa satimeen kuitenkaan saatu, sillä Paunilan mukaan niitä on haasteellista pyydystää näin lyhyessä ajassa.

Supikoirien lisäksi saaliiksi kertyi muutama kettu ja mäyrä. Vaikka ne eivät olekaan vieraspetoja, Paunilan mukaan kuitenkin myös ne verottavat arvokkaita kanalintukantoja.

– Noin 80-90 prosenttia supikoirista saatiin maan alta luolista, joissa ne talvella asustavat. Samoissa luolastoissa on samaan aikaan myös kettuja ja mäyriä, joita ei ensisijaisesti pyydystetty. Jos meillä oli tieto, että jossakin luolassa on esimerkiksi vain mäyriä, niin sinne ei ehdoin tahdoin porukka mennyt.  Mäyrät ja ketut oli myös pisteytetty tässä kisassa heikommin, Paunila kuvaa.

Miksi varis saaliiksi?

Entä se saaliiksi saatu yksi varis, miksi sen päivä päätettiin? Paunilan mukaan varis on peto, joka on melkoinen pesärosvo. Varista saa vapaasti metsästää rauhoitusajan ulkopuolella, ja tässä kisassa se oli pisteytetty yhden pisteen arvoiseksi. 

– Kyllä niitä maanomistajat ja karjatilalliset toivoivat ammuttavaksi enemmänkin, mutta vähiin se saalis valitettavasti jäi loppujen lopuksi tässä kisassa.

Loppujen lopuksi pienpetojen pyyntikisan voitti joukkue, joka metsästi suurimmalla alueella Oriniemen Punkalaitumella. Joukkueen loppusaaliina oli 27 supikoiraa ja yksi kettu. Suurin osa saaliista saatiin kiinni luolapyynnillä koirien avulla. Toiseksi tuli joukkue, joka kilpaili Nokialla Tottijärvellä, kisan pienimmällä alueella. 

– Kisassa menestymiseen vaikutti siis esimerkiksi joukkueen organisointikyky. Kilpailussa kaksi parhaiten menestynyttä joukkuetta osasi mukautua muuttuvaan tilanteeseen ja esimerkiksi käyttää yöllä metsästyksessä hyödyksi kuun valoa, sillä keinovalon käyttäminen supikoiran metsästyksessä on vielä Manner-Suomessa kielletty, Paunila kertoo.

Hän toivookin, että esitys valonkäytön sallimisesta supikoiran metsästyksessä menisi kevään aikana Maa- ja metsätalousvaliokunnassa läpi.

Kisa oli kaiken kaikkiaan tiukka. Joukkueiden välillä oli eroa kahden supikoiran verran eli 20 pistettä.

Osa saaliista poltetaan

Hyväkuntoisesta supin raakanahasta voi parhaimmillaan saada parikymmentä euroa, joten nahalla ei Paunilan mukaan ole suurta arvoa sen käsittelyyn vaadittavaan vaivaan nähden.

Silti koko saalis päätyi hyötykäyttöön luukuunottamatta kapisia yksilöitä, joiden ruohot poltetaan, jotta tauti ei pääsisi enää niistä leviämään.

Paunilan mukaan supikoiran kanta alkaa koko Etelä-Suomen alueella olla jo haittaavan suuri. Laji leviää nopeasti, sillä supikoiranaaraista 90 prosenttia synnyttää vuosittain ja ne saavat 6-12 poikasta vuodessa.

Supikoirat syövät esimerkiksi lintujen poikasia ja munia. Ne myös levittävät loistauteja muihin metsäneläimiin.

Metsästystempauksesta kertoi aiemmin Aamulehti.

Koirien käyttö susijahdissa ja pihakarkotuksissa on yleistymässä 2:05

Lue myös:

    Uusimmat