Metsähallitus on huolissaan turistien ja vaeltajien innosta kasata kiviä tuntureissa olevien latomusten päälle. Sen mukaan siitä voi koitua monenlaista haittaa.
Kivien kasaaminen tunturien huipuille on Suomessa suhteellisen nuori ilmiö. Siitä ovat innostuneet pohjoisessa matkailevat suomalaiset ja muunmaalaiset turistit.
Metsähallitus muistuttaa, että kiviä kasatessaan tunturissa olevan latomuksen päälle retkeilijät eivät välttämättä ajattele, että kivilatomus voi olla muinaisjäännös.
–Osa vanhoista latomuksista onkin jo hukkunut retkeilijöiden kasaamien kivien alle. Kivien latominen muuttaa myös tunturien lakia kivettömämmiksi ja aiheuttaa vahinkoa kivien pinnalla kasvavalle jäkälälle, Msetsähallitus toteaa tiedotteessa.
Kivikasat ovat raja- ja reittimerkkejä
Kivilatomuksia on tehty vuosisatojen aikana tunturiin niin rajamerkeiksi, reittimerkeiksi kuin maanmittausta varten. Osa kivilatomuksista on suojeltu muinaismuistolailla ja niihin kajoaminen on kielletty, vaikka erillistä kieltoa maastossa ei olisikaan.
Retkeilijöiden kivien alle on nyt jäänyt esimerkiksi yksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitseva Ruotsin vallan aikainen rajamerkki.
–Rajamerkin kohdalla kulkee vanha Kemin ja Tornion välinen raja. Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Sompion luonnonpuistossa kulkevan historiallisen Ruijanpolun vanhoja reittimerkkejä merkkikivilatomuksia on taas systemaattisesti hajotettu viime vuosina, Metsähallitus listaa.
