Metsähallitus huolissaan: Muinaisjäännökset hautautuvat retkeilijöiden kivikasojen alle, aiheuttavat vahinkoa myös jäkälälle

Metsähallitus on huolissaan turistien ja vaeltajien innosta kasata kiviä tuntureissa olevien latomusten päälle. Sen mukaan siitä voi koitua monenlaista haittaa.

Kivien kasaaminen tunturien huipuille on Suomessa suhteellisen nuori ilmiö. Siitä ovat innostuneet pohjoisessa matkailevat suomalaiset ja muunmaalaiset turistit.

Metsähallitus muistuttaa, että kiviä kasatessaan tunturissa olevan latomuksen päälle retkeilijät eivät välttämättä ajattele, että kivilatomus voi olla muinaisjäännös. 

–Osa vanhoista latomuksista onkin jo hukkunut retkeilijöiden kasaamien kivien alle. Kivien latominen muuttaa myös tunturien lakia kivettömämmiksi ja aiheuttaa vahinkoa kivien pinnalla kasvavalle jäkälälle, Msetsähallitus toteaa tiedotteessa.

Kivikasat ovat raja- ja reittimerkkejä 

Kivilatomuksia on tehty vuosisatojen aikana tunturiin niin rajamerkeiksi, reittimerkeiksi kuin maanmittausta varten. Osa kivilatomuksista on suojeltu muinaismuistolailla ja niihin kajoaminen on kielletty, vaikka erillistä kieltoa maastossa ei olisikaan. 

Retkeilijöiden kivien alle on nyt jäänyt esimerkiksi yksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitseva Ruotsin vallan aikainen rajamerkki. 

–Rajamerkin kohdalla kulkee vanha Kemin ja Tornion välinen raja. Urho Kekkosen kansallispuistossa ja Sompion luonnonpuistossa kulkevan historiallisen Ruijanpolun vanhoja reittimerkkejä merkkikivilatomuksia on taas systemaattisesti hajotettu viime vuosina, Metsähallitus listaa.

Osa retkeilijöistä on taas havahtunut kiven kasaamisen aiheuttamaan ongelmaan ja pyrkii purkamaan toisten tekemiä kivikasoja. Sekään ei ole Metsähallituksen mukaan täysin riskitöntä.

–Vanhaa kivilatomusta, jonka päälle on kasattu uusia kiviä, on vaikea erottaa retkeilijöiden kivikasoista. Purkaessa tulisi olla täysin varma, ettei pura muinaisjäännöstä. Purkaminen tuleekin jättää ammattilaisille.

Suomessa on kymmeniä tuhansia muinaisjäännöskohteita

Suomessa on tällä hetkellä yli 50 000 tunnettua muinaisjäännöskohdetta ja muuta arvokasta arkeologista kulttuuriperintökohdetta. 

–Valtavan määrän vuoksi suurinta osaa ei pystytä merkitsemään maastoon kyltillä. Opastekyltin puuttuminen ei siis paljasta, voiko kyseessä olla arvokas kulttuuriperintökohde. 

–Kivikasojen kohdalla päteekin yksinkertainen neuvo, jokaisen on helppo noudattaa: älä siirrä yhtään kiveä.

0:19
Metsähallituksen kenttäpäällikkö Olli Vainio päätti toissa kesänä varustella kaikki Lapin autiotuvat patalapuilla: "Virkkuuharrastus eskaloitui"


Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja