Mert Otsamo on tavallisesti tehnyt viidestä seitsemään juhla-asua Linnan juhliin.
Muotisuunnittelija Mert Otsamon upeita luomuksia on nähty Linnan juhlissa useamman vuoden ajan. Yleensä tilaukset juhliin tulevat neljä tai viisi viikkoa ennen itsenäisyyspäivää, mutta tänä vuonna tilanne oli toinen. Otsamo kertoi MTV Uutisten itsenäisyyspäivän lähetyksessä, että tänä vuonna luomuksia oli vain yksi.
– Osasin varautua tähän. Koronavuodet ovat olleet sellaisia, että ajan hermolla on ollut pakko muuntautua. Se kuuluu myös tähän ammattiin, Otsamo pohtii.
Lue myös: Veronica Verho luotti itsenäisyyspäivän juhlinnassa mustaan designiin – rohkea halkio paljasti koko reiden
Viime vuonna, eikä tänä vuonna juhlia järjestetty normaalissa mittakaavassa, joten suunnittelijoilta on jäänyt saamatta pitkä penni.
– Onhan se iso taloudellinen menetys. Puhutaan useista tuhansista euroista, jopa kymmenien tuhansien eurojen menetyksestä, hän myöntää.
Linnan juhlat eivät ole kuitenkaan Otsamon ainoa vuotuinen projekti. Hänellä on ollut kuluneen vuoden aikana työn alla useita mittatilaus- ja hääpukuja. Lisäksi hän on suunnitellut uutta mallistoaan.
– Koronavuonna elimme paljon uudistuksen aikaa. Halusin mennä (työssäni) enemmän siihen, mistä olen aloittanut. Uudessa mallistossa tullaan näkemään taiteellisia, arkitehtuurisia taideteoksia. Inspiraatio on ollut se, miten teknologia on tullut osaksi biologista evoluutiota, Otsamo paljastaa.
Lue myös: Mert Otsamo ei luottanut nuorempana omiin kykyihinsä – nyt hän on Suomen yksi tunnetuimmista vaatesuunnittelijoista: "Ystävät pakottivat hakemaan mukaan ohjelmaan"
Otsamo on saanut jalkansa niin sanotusti oven väliin myös kansainvälisillä markkinoilla. Muotisuunnittelijalla kehittynyt selkeä näkemys siitä, kuinka uusia talentteja voitaisiin tukea kansainvälisille markkinoille pyrkiessä.
– Koen, että Suomi on käsittämättömän uskomaton maa designin puolesta. Meillä on muotoilu veressä, puhuttiin sitten lasinpuhalluksesta tai arkitehtuurista. Valtio voisi tukea aloittelevia suunnittelijoita tai taiteellisia projekteja, jotka luovat kansainvälistä näkyvyyttä ja mielenkiintoa.
Otsamon mukaan nimenomaan taiteellisuuteen pitäisi panostaa, sillä mikäli projekteihin lähdetään vain kaupallisesta näkökulmasta, ei kiinnostus ole välttämättä yhtä suurta.
– Pelkkä kaupallisuus ei ole ulkomailla niin kiinnostavaa, sillä siellä halutaan löytää uusia talentteja. Meiltä puuttuu tietynlainen välikäsi. Tekijöitä ja bisnespuolen ihmisiä on. Se, miten taiteilijat ja isot yritykset saataisiin toimimaan yhdessä, siitä puuttuu kolmas välikäsi.