Suurin osa veneilyhukkumisista tapahtuu aivan rantakaislikon tuntumassa.
Veneillessä sattuneet hukkumiskuolemat tapahtuvat useimmiten ilman pelastusliivejä liikkeellä olleille miehille. Yli puolet heistä on ollut pelastusliivittömyyden lisäksi päihtyneitä.
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) tarkasteli suomalaisten hukkumiskuolemia laajassa tutkimuksessaan. Tutkimuksen mukaan vuonna 2021 yhteensä 32 ihmistä kuoli ollessaan liikkeellä vesikulkuneuvolla. Hukkuneista 22 oli liikkeellä soutuveneellä, loput esimerkiksi moottoriveneellä.
Lue myös: Kaksi vainajaa vesistöissä Pohjois-Karjalassa
Kaikki veneillessä hukkuneet olivat miehiä, puolet heistä yli 59-vuotiaita. Päihtyneitä hukkuneista oli runsas puolet, ja päihtyneistä lähes kolme neljästä oli vahvassa, yli 1,2 promillen humalassa.
– Jos on iäkäs ja sitten vielä humalassa, niin siinähän on kaikki riskitekijät olemassa. Tässä näkyy ehkä sellainen jääräpäisyys taustalla, että jos on aina menty, niin mennään nytkin, sanoo Otkesin johtava tutkija Kai Valonen.
Veneilijä hukkuu todennäköisimmin rantakaislikossa
Veneilijöille sattuneita hukkumiskuolemia yhdistävät veneestä putoaminen ja veneily ilman pelastusliivejä. Ilman liivejä oli liikkeellä 26 ihmistä viime vuonna veneillessä hukkuneista.
– Perinteiset vanhat savolaismalliset soutuveneet, sellaiset palkomalliset, ne ovat tosi kiikkeriä. Niissä on kovera, liukas pohja, ja siellä kun horjahtaa, niin sitä on melkein heti järvessä, sanoo Valonen.
Suurin osa veneilykuolemista tapahtuu aivan rantakaislikon tuntumassa. Tutkimuksessa mukana olleista tapauksista vain kaksi sattui isolla järvenselällä kaukana rannasta.
Lue myös: Kemijärvellä kadoksissa ollut kalastaja löytyi menehtyneenä
Yleisin syy hukkumiselle on se, että hukkuneet ovat jostain syystä pudonneet veneestä eivätkä ole päässeet pois vedestä. Kolmasosassa kuolemaan johtaneista soutuveneonnettomuuksista vene oli kaatunut tai uponnut.