Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Matti Vanhanen kolumnissaan: Sotilaallinen avunanto harkitaan tapauskohtaisesti

Lehtikuva
Julkaistu 12.05.2017 14:59

MTV UUTISET

Sotilaallisen avun antamisesta tai vastaanottamisesta on keskusteltu ennenkin. Sain olla aikanaan pääministerinä neuvottelemassa Lissabonin sopimusta ja viemässä sen ratifiointiprosessin Suomessa läpi, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) kirjoittaa MTV Uutisten Nettivieras-kolumnissaan. 

Tuolloin melko tuoreeltaan sain vaikuttaa suoraan myös siihen, miten toisen hallitukseni selonteossa kanta määriteltiin vuonna 2009:

"Suomen lähtökohtana on, että unionin jäsenmaiden keskinäinen avunantovelvoite lujittaa jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta ja velvoittaa kaikkia jäsenmaita yhtäläisesti. Suomi antaa muille jäsenmaille apua avunantovelvoitteen mukaisesti ja odottaa muiden jäsenmaiden toimivan samoin. Suomi pitää sotilaalliset keinot kattavaa avunantovelvoitetta luonnollisena sitoumuksena unionin kaltaisessa tiiviissä liitossa. On selvää, että unionin vahva yhteenkuuluvuus heijastuu myös sotilaalliseen toimintaan ja valmiuteen puolustaa muita jäsenmaita kaikin käytettävissä olevin keinoin."

Selonteossa korostettiin edelleen: ”Keskinäinen avunantovelvoite on jäsenvaltioita suoraan sitova velvoite, eikä sen käyttöönotto edellytä unionitason yksimielistä päätöstä. Kukin jäsenvaltio tekee omat päätöksensä avun antamisesta ja sen muodoista.”

”Suomi ottaa politiikassaan huomioon sen, ettei unionilla ole omaa puolustussuunnittelua eikä yhteisen puolustuksen järjestelyjä. Kriisinhallinnan kautta syntyy yhteistoimintakykyä sotilaallisen avun vastaanottamiseen ja antamiseen. Mahdollisuus avun saamiseen muilta unionimailta nostaa hyökkäyskynnystä ja parantaa Suomen kykyä mahdollisen hyökkäyksen ennaltaehkäisemiseksi.”

Hieman eri sanamuodoin tämä kanta on edelleen voimassa. Eri ihmiset ilmaisevat sen luonnollisesti omalla tavallaan. Lissabonin sopimus ei synnyttänyt sotilasliittoa ”turvatakuineen” ja siksi monien kommentaattoreiden on vaikea ymmärtää sitä, että tapauskohtainen harkinta soveltamisessa on se metodi, jolla edetään. Näinhän tapahtui, kun artiklaa sovellettiin ensimmäisen kerran Ranskan pyytäessä apua terrori-iskun jälkeen.


Vaikka tapauskohtaisesti harkitaan avun muodot, ei meidän pidä mennä etukäteen pois sulkemaan mitään avun muotoa – ei sotilaallistakaan. Eduskunta on pitänyt tästä tulkintaperinteestä laajalla yhteisymmärryksellä kiinni.

Joillakin kommentaattoreilla syntyi asennoitumisessa vaikeuksia, kun eduskunta sanoi sen itsestäänselvyyden, että emme salli aluettamme käytettävän hyökkäykseen toista maata vastaan. Haluaisiko joku kääntää tämän päinvastaiseksi? Tuskin. Hyökkäyksen edistäminen ja toisen auttamiseksi tehtävä yhteistyö ovat kaksi eri asiaa.

Keskusteluun nousi myös kysymys ylipäätään eduskunnan roolista ulkopolitiikassa. Perustuslain määräämän johtamisjärjestyksenhän me tunnemme hyvin, mutta vuosikymmenten kuluessa vaihtuvat hallitukset ja presidentit ovat kokemukseni mukaan ylläpitäneet vahvaa vuoropuhelua eduskunnan ulko- ja puolustusvaliokuntien kanssa.

Eduskunnassa on ollut kärsivällinen ja onnistunut traditio hakea laaja konsensus, joka ylittää vaalikausien ja puolueiden rajat. Tässä on hyvin onnistuttu ja se on ollut vahva tuki valtiojohdolle ulkopolitiikan johtamisessa. Aina on asioita, joissa vallassa olevat tarvitsevat eduskuntaa. Ulkopolitiikka tarvitsee lakeja – niitä säädetään vain eduskunnassa, eduskunta päättää budjetista, se ratifioi kansainväliset sopimukset ja sen suostumus tarvitaan joukkojen lähettämiseen. Eduskunnan kanta tarvitaan sotaan ja rauhaan. Ja lopulta: eduskunta ratkaisee, jos kahden muun valtioelimen välille syntyy kiista ulkopolitiikasta – se sanoo parlamentarismissa lopulta aina viimeisen sanan.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa on verraten paljon kokemusta eri vuosikymmeniltä. Viisas presidentti ja hallitus pitävät tiivistä vuoropuhelua tämän kanssa vaikeista kysymyksistä. Presidentti Niinistön kanssa valiokunnalla on aidosti hyvin samanlainen analyysi ja johtopäätökset nykyisestä maailman menosta ja Suomen asemoitumisesta siihen. Tämä on varmasti tullut kaikille tällä viikolla selväksi presidentin torjuessa voimakkaasti väitteet erilinjaisuudesta. Minulle onkin jäänyt se käsitys, että kommentaattorit haluaisivat nähdä eri henkilöt omissa lokeroissaan kuvaamassa ja symboloimassa asennoitumiseroja ulkopolitiikassa. Lokeroita varmaan on, mutta etsikää niihin oikeat henkilöt.

Matti Vanhanen, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja

Lisää aiheesta:

Presidentti Niinistö Ahvenanmaan asemasta: Vakaampi kuin kenties koskaanEeva Lehtimäen kommentti: Kymmenen pointtia tuoreesta selonteosta – näin Suomen Nato-jäsenyyttä perustellaan Pekka Haavisto: Suomen tilanne arvaamattomampi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen – Sauli Niinistön mukaan nyt on muodostettava selkeä linja Suomen suunnalleRinteen nettikolumni: Puolustusministeri Niinistö, lopettakaa ryskääminen!Matti Vanhasen kolumni: Brexit johtaisi suurvaltojen EurooppaanRinteen nettikolumni: Nyt tarvitaan eduskunnalle selvitys ulko- ja turvallisuuspolitiikasta
Sipilän hallitusKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Sipilän hallitus
  • ke20:01
    Politiikka

    Orpo: Marinin hallituksen törsäilyn hinta maksetaan nyt

  • 29.10.00:01
    Talous

    Nyt se on laskettu: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajilla ja työttömillä heikkenee

  • 25.4.17:35
    Taksit

    Taksiuudistuksen lakiluonnoksessa mukana kiistellyt taksamittarit ja värilliset kilvet

  • 01.10.202316:13
    Petteri Orpo

    Orpo pääministerin haastattelutunnilla: Ministerien palkkioiden mahdollinen leikkaaminen käydään hallituksen piirissä läpi

  • 18.08.202308:18
    Yliopisto

    Helsingin yliopiston alamäki herättää jo huolta korkeakoulutuksen tilasta – "Muut Pohjoismaat painivat täysin eri sarjassa"