Matti Vanhanen kehuu Norjan ulkopolitiikkaa – "Kyse ei ole suomettumisesta vaan itseluottamuksesta"

Støre osallistui paneelikeskusteluun Kultaranta-keskusteluiden toisena päivänä yhdessä eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.), Suomen Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Katja Creutzin ja Ruotsin ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Björn Fägerstenin kanssa. Keskustelun aiheena oli Pohjoismainen malli ja turvallisuus.

Støre sanoo, ettei Venäjän ja Norjan rajasuhteissa ole jännitteitä huolimatta siitä, että Norja on Nato-maa. Hänen mukaansa rajan rauhallisuus on tulosta monista asioista: Norja ei suostu ottamaan maaperälleen ydinaseita eikä pysyviä ulkomaalasia tukikohtia eivätkä Norjan joukot harjoittele Venäjän rajan lähellä, eikä rajan läheisyydessä järjestetä myöskään kansainvälisiä harjoituksia. 

Støre ei halua kutsua tätä Norjan harjoittamaa politiikkaa “vapaaehtoiseksi rajoiteeksi”, vaikka ulkomailla tällaista nimitystä joskus käytetäänkin. 

– 1950-luvulla päätimme, että me emme halua ydinaseita. Sitä ei ole kirjattu mihinkään sopimukseen vaan se on meidän päätöksemme. Se, miten me harjoittelemme itse, se on myös meidän päätöksemme. Emme harjoittele aivan Venäjän rajalla, koska siihen ei ole mitään syytä, Støre sanoo.

Naton sisällä yhtenäisesti toimivan pohjoismaisen ryhmäkunnan Støre arveli herättävän mahdollisesti vastustusta muissa maissa. Hän ei kuitenkaan tarkentanut, että millaisesta vastustuksesta tai kenen taholta voisi olla kyse.

"Voimme oppia Norjalta"

Vanhanen kehui Norjan ulkopolitiikkaa ja sanoi Suomen voivan ottaa siitä mallia.  

– Olemme keskustelleet Norjan mallista paljon Suomessa. Minusta Norjalla on hyvä itseluottamus. Kyse ei ole suomettumisesta vaan itseluottamuksesta. Se on itsevarmuutta ja siitä meidänkin pitäisi ottaa oppia. Norjalta voimme oppia sen, että mietinmme omaa asemaamme ja luotamme omaan ajatteluumme itsenäisesti, mutta toki yhteistyössä ja luottaen Nato-kumppaneihin,  Vanhanen sanoi. 

Vanhasen mukaan Venäjän kanssa on jatkossakin pystyttävä sopimaan asioista. Hän käytti esimerkkinä Norjan ja Venäjän sopimusta Barentsin meren merirajasta. Sopimus solmittiin Oslossa keväällä 2010 ja siinä määritellään muun muassa yhteisiä kalastussääntöjä 175 000 neliökilometrin kokoiselle merialuueelle. 

– Te teitte sopimuksen avoimesta rajasta merellä Venäjän kanssa. Se on ehkä viimeisin suurin sopimus, joka Venäjän kanssa on sovittu. Onnittelut niistä neuvotteluista 

Yhteistä maarajaa Norjalla ja Venäjällä on 196 kilometriä. 

Norjasta tuskin EU:n jäsentä 

Støre ei usko maansa hakevan EU:n jäsenyyttä. Støre itse ja hänen edustamansa Työväenpuolue kannattavat Norjan EU-jäsnyyttä, mutta sen hallituskumppani Keskustapuolue ja hallitusta parlamentissa tukevat puolueet vastustavat jäsenyyttä jyrkästi. Støre ei usko, että jäsenyydestä syntyy laajaa keskustelua lähitulevaisuudessa. 

– Norja torjui Eu-jäsenyyden kansanäänestyksessä 1994. Sovimme kuitenkin siitä, että Norja integroituu sisämarkkinoihin ja monet EU-maat ovat meille tärkeitä kauppakumppaneita, koska olemme avoin talous. Tämä on ollut kompromissiratkaisu. Ilmeisesti enemmistö norjalaisista pitää nykytilannetta tyydyttävänä. 

Norjaa lisää tuntuvasti tuulivoimaa

Støre sanoo, että Norja aikoo tulevaisuudessa tuottaa entistä suuremman osan energiastaan tuulivoimalla. 

– Meillä on suunnitelmissa, että tuotamme tulevina vuosina tuulivoimalla yhtä paljon sähköä kuin vesivoimalla. Euroopan täytyy pyrkiä saavuttamaan päästötavoitteensa. 

Støren mukaan Eurooppaa saa jatkossakin maakaasua Norjasta. 

– Voitte luottaa siihen, että kaasuamme on jatkossakin saatavilla, mutta jos haluamme jatkaa kaasun varassa, niin meidän on kuitenkin tehtävä parhaamme, että saamme hiildioksidipäästöt alas, Støre sanoi.

Lue myös: Kultaranta-keskusteluissa puitiin Suomen mahdollista roolia Natossa – sopuisien rajasuhteiden jatkumisesta Venäjän kanssa toivottiin mallia Norjasta