Matalapalkkatyö lyhentää enemmän elinaikaa kuin runsas alkoholinkulutus, todentaa Lancet-tiedelehdessä julkaistu tutkimus. Ylipäätänsä matala ammattiasema lyhentää elinajanodotetta noin kahdella vuodella suhteessa korkeammassa asemassa oleviin.
Suomalaisten johtama tutkimusryhmä seurasi 1,7 miljoonaa ihmistä eri puolilta maailmaa 13 vuoden ajan. Tulos oli selvä: Vähäinen koulutus on yhtä voimakkaasti yhteydessä kuolleisuuteen kuin keskeiset riskitekijät.
– Kuten tupakointi, diabetes, liiallinen alkoholin käyttö, liikunnan puute, luettelee epidemiologian professori Mika Kivimäki keskeisiä riskitekijöitä.
– Siinä on noin kahden vuoden ero näillä joilla on ollut taustalla hyvä koulutus verrattuna niihin joilla on vähäinen koulutus. Varallisuus ei ollut tässä tutkimuksessa määrittävä tekijä sosioekonomiselle asemalle, vaan matalapalkkaisuus. Varallisuus ei ole määrittävä tekijä, vaan matalapalkkaisuus.
Koskee yhtä lailla naisia kuin miehiäkin
Tutkimuksessa mukana olleista miehistä 41 prosentilla ja naisista 27 prosentilla oli heikoksi luokiteltava sosioekonominen asema. Näiden henkilöiden eliniän odote oli keskimäärin 2,1 vuotta lyhyempi kuin korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien.
– Sukupuolten välillä eroja ei löytynyt.
Ero on suunnilleen samaa tasoa kuin fyysisesti passiivisten ja aktiivisten ihmisten välillä (2,4 vuotta). Tupakointi (4,8 vuotta) ja diabetes (3,9 vuotta) lyhensivät elinaikaa enemmän kuin heikko sosioekonominen asema, mutta korkea verenpaine (1,6 vuotta), lihavuus (0,7 vuotta) ja runsas alkoholinkulutus (0,5 vuotta) vähemmän.
– Nämä ovat siis keskiarvoja.
"Duunareita"
Professori pitää yllättävänä sitä, että sekä korkea verenpaine että lihavuus ja runsas alkoholinkulutus lyhentävät kukin elinaikaa vähemmän kuin matalapalkkatyö.
Tällaiseksi tutkimuksessa määritellään niin tehdastyöläiset, rakennustyömiehet, kassatyöntekijät ja esimerkiksi lähetin tai sihteerin työtä tekevät palkansaajat.
– Siihen kuuluu sitten suorittavan tason ihmiset järjestäen kaikki. Duunareita muun muassa. Sillä ei ole väliä, onko työ fyysisesti raskasta vai kevyttä, kunhan se on matalapalkatyötä.
"Heikko koulutus yhdeksi riskitekijäksi"
Lancet-tiedelehdessä julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta terveyteen on verrattu muihin merkittäviin terveyden riskitekijöihin.
– Vähäinen koulutus ja köyhyys tulisi nostaa globaaleissa terveysstrategioissa muiden riskitekijöiden joukkoon, esittää Kivimäki.
Tupakka ja passiivisuus pahimmat
Jos kukaan 13 vuoden seuranta-aikana ei olisi polttanut, kuolleisuus olisi vähentynyt eniten. Toinen merkittävä selittävä tekijä oli passiivisuus.
– Jos kaikki tutkimuksessa mukana olleet ihmiset olisivat harrastaneet liikuntaa, kuolemien määrä olisi ollut neljänneksen pienempi seurantajakson aikana.
Lancet-julkaisu on tutkijoille herkkua, sillä se on alan huippuja.
– Lehden julkaisuja on käytetty Käypähoito-suositusten kehittämisessä, Kivimäki kiteyttää.
Tutkimus perustuu Euroopasta, USA:sta ja Australiasta koottuun väestöaineistoon. Tutkimus rahoitettiin muun muassa EU:n ja Nordforsin avustuksella.