Joidenkin psykologien mukaan masennus ei olekaan ongelma, vaan aivojemme tapa ratkaista ongelmia.
Nykyisen ymmärryksemme mukaan masennus on aivojen kemiallisen epätasapainon aiheuttama tila. Vaihtoehtoisen teorian mukaan, johon jotkin psykologit uskovat, masennus onkin vain luonnollinen, biologian määrittämä käytösmalli. Masentuneen ihmisen aivot ikään kuin pakottavat ihmisen pysähtymään ja ratkaisemaan ongelmiaan.
Teoriasta kirjoittaa tiedetoimittaja Matthew Hutson Nautilus-lehdessä. Taustalla ovat myös monet psykologit, jotka ovat tutkineet masennuksen ja evoluution yhteyttä. Lopputuloksena on noussut esiin ajatuksia, joiden mukaan masennukselle ja itsetuhoisuudella voisikin olla merkittävä tarkoituksensa, joka auttaakin ihmistä.
Hutson itse kirjoittaa kärsineensä masennuksesta nuorena. Pitkään jatkunut masennus kuitenkin antoi hänelle lopulta syyn selvittää, mitkä asiat hänen elämässään oikeasti tekivät hänestä masentuneen.
Teorioita tukevia ajatuksia ovat esimerkiksi se, että masentuneen on vaikeaa kiinnostua tutuista asioista, masentuneen mielessä pyörivät jatkuvasti samat ongelmat ja joidenkin analyyttisten kykyjen on todettu kasvavan masentuneena. Olisiko masennus sittenkin vain aivojen luoma strategia ratkaista mieltä painavia ongelmia?
Tästä syystä perustellaan myös kognitiivisen terapian ja ratkaisukeskeisen terapian hyötyjä masennuksen hoidossa: ne auttavat entisestään ongelmien ratkaisua ja siten masennuksesta parantumista.
