Masennus haittaa työssä selviytymistä yhä enemmän – tunnista vaaratekijät

Masennustila eli depressio on työikäisten keskeinen terveys- ja työkykyongelma. Suomessa masennusperusteisten sairauspäivärahakausien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kaksinkertaistui 1990-luvun lopulta alkaen, mutta kasvu on viime vuosina kääntynyt laskuun.  Selvimmin lasku on näkynyt vanhimmissa ikäryhmissä. Masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovatkin vähentyneet yli 30 prosenttia vuodesta 2007.

Työssäkäyvistä suomalaisista kuusi prosenttia kärsii vuosittain masennustiloista – koska työelämä on muuttanut luonnettaan psyykkisesti haastavammaksi, masennus haittaa työssä selviytymistä aiempaa enemmän.

– Depression kehittyminen on monitekijäinen prosessi, muistuttaa ylilääkäri Teija Kivekäs.

Depressioon johtavia yleisiä vaaratekijöitä

– Varhainen kaltoinkohtelu

– Kuormittavat elämänmuutokset ja menetykset

– Pitkäaikainen stressi

– Traumaattiset kriisit

– Ihmissuhderistiriidat, ihmissuhteiden puute

– Köyhyys, työttömyys, vähäinen koulutus

– Alkoholin riskikäyttö

– Tupakointi

– Somaattiset pitkäaikaissairaudet

– Ravitsemukselliset puutokset, hormonaaliset muutokset

– Perimä, muut psykiatriset sairaudet, aiempi depressio

–  Puutteellinen itsetunto ja tunteiden säätelykyky

Lähde: "Depressio ja työterveyshuolto -ajankohtaista hoitosuosituksista" © Työterveyslaitos –www.ttl.fi

– Taustalla on biologisia, psykologisia ja sosiaalisia vaaratekijöitä. Myös työhön ja työilmapiiriin liittyvillä tekijöillä voi olla yhteys masennustilan ilmaantumiseen ja kulkuun.

Työkyvyn tukitoimet ja oikea-aikainen hoito näyttelevätkin tärkeää roolia masennuspotilaan työssä jatkamisen ja työhön paluun tueksi. Tukitoimia, kuten työaikajärjestelyjä tarvitaan varsinkin sairauslomalta työhön palatessa.

Miten tukea depressiota sairastavan toipumista ja työkykyä?

Työterveyshuollon Depressio-suositus on vastikään päivitetty. Työterveyshuollossa masennustilan hoitoon kuuluvat kokonaisvaltainen alkuselvitys, säännöllinen seuranta, tilanteeseen soveltuva psykososiaalinen tai psykoterapeuttinen tuki sekä tarpeenmukainen lääkehoito.

Jokaisen depressiopotilaan hoidon alussa potilasta kuuluu neuvoa ja ohjata. Hyvää hoitoa tukee mahdollisuus psykiatrin konsultaatioon.

– Hoidon tavoitteena on täysi oireettomuus masennustilan uusiutumisen ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi, Kivekäs kertoo.

Nykyinen työelämä henkisesti raskaampaa

Psyykkisesti haastava tietotyö haittaavat työssä selviytymistä. Shutterstock

Lisääntynyt tietotyö on tehnyt työstä ja työympäristöstä psyykkisesti ja kognitiivisesti haastavia. Masennustilan oireet ja vaikutukset toimintakykyyn haittaavat aikaisempaa enemmän työssä selviytymistä. Tarvitaan työjärjestelyjä tai muita työpaikan toimia.

Kahden kysymyksen seula

1. Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai toivottomuudesta?
2. Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta?

– Kysymykset kannattaa esittää suullisesti depression riskiryhmiin kuuluville terveystarkastuksissa tai sairausvastaanotolla.
– Jos henkilö vastaa vähintään toiseen kysymykseen myöntävästi, voi kyseessä olla depressio ja sen selvittäminen edellyttää tarkempia tutkimuksia.

Lähde: "Depressio ja työterveyshuolto -ajankohtaista hoitosuosituksista" Työterveyslaitos –www.ttl.fi

Osasairauspäivärahan ja työeläkekuntoutuksen avulla voidaan tukea masentuneen työssä jatkamista. Työhön paluuta voidaan edesauttaa mahdollistamalla osa-aikainen työskentely.

– Lääkinnällisenä kuntoutuksena työkykyä voidaan tukea esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapian avulla, muistuttaa asiantuntijalääkäri Elina Kinnunen Kelasta.

Ehkäisy, hoito ja kuntoutus

Työterveyshuollolla on keskeinen rooli, kun suunnitellaan depressiopotilaiden työkyvyn ja työhön paluun tukemista.

Työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöllä edistetään masennustilojen ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta.

– Hyvä yhteistyö ja selkeä työnjako työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä kuntoutustoimijoiden kanssa parantavat depressiopotilaan hoidon ja kuntoutuksen tuloksellisuutta sekä työhön paluun edellytyksiä, toteaa ylilääkäri Riitta Sauni sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lähde: Työterveyslaitos