Ujous on ollut kiinteä osa Martti Suosalon persoonaa nuoresta pojasta saakka. Teatterin lavalla näyttelijä tuntee olonsa turvalliseksi, mutta tilanteet, joissa hän joutuu johtamaan, ovat yhä vaivaannuttavia.
Ujous ei jättänyt Martti Suosalon nuoruuteen negatiivista leimaa. Tiettyihin tilanteisiin arkuus kuitenkin vaikutti.
− En oikein kehdannut puhua minua vanhemmille ihmisille. Myös teini-iän seurustelusuhteet jäivät, kun en osannut olla tyttöjen kanssa, Suosalo muistelee.
1970-luvulla Suosalon perhe muutti hetkeksi Oulusta Turkuun. Teatterikaupungissa näyttelemiseen panostettiin myös kouluissa. Historianläksyjä sai esittää luokan edessä näytelmän keinoin.
− Omaksuin ujoudestani huolimatta koulussa pellen roolin. Nauratin mielelläni muita.
Näytteleminen ei ollut nuorelle Martille täysin vierasta. Hänen isoisänsä vaikutti teatterilavoilla. Suosalo sai itsekin kipinän esiintymiseen, kun perhe palasi Ouluun ja sinne perustettiin nuorisoteatteri.
− Kaverini kertoi, että teatteri hakee näyttelijöitä. Lähdin mukaan ja jäin sille tielle. Koin vahvan vision, että tämä on minun juttuni, tarkoitukseni elämässä, Suosalo sanoo.
Ujous kulkee mukana
Sittemmin Suosalo on esiintynyt lukuisissa elokuvissa, tv-sarjoissa sekä teatterilavoilla. Hän on osannut kääntää ujouden työn kautta edukseen.
− Lavasta on tullut vuosien mittaan rakas ja turvallinen paikka. Siellä kaikki on harjoiteltua ja selkeää. Haluan tehdä rooleja, joissa voin hyödyntää persoonaani. Esimerkiksi Akaki Akakievitsin rooli Ryhmäteatterissa edustaa ujoa puolta itsessäni, Suosalo kertoo.
Ulkopuolinen maailma on sen sijaan pelottavampi paikka. Ujous on luonteenpiirre, joka kulkee läpi elämän mukana. Suosalo tunnistaa tilanteita, joissa ujouden tunteet puskevat esiin.
− Tapasin valokuvaaja Caj Bremerin sattumalta Ateneumin taidemuseossa. Yhtäkkiä ihailemani henkilö seisoi suoraan edessäni. En osannut olla yhtään luonteva. Kunnioitus häntä kohtaan vei voiton.
Suosalo sanoo, että hän on myös huono myymään itseään. Hän voi esimerkiksi pitää luennon ihmisille, jotka tekevät aloitteen esittämällä kysymyksiä. Näyttelijä ei halua itse viedä tilannetta.
− En ole koskaan uskaltanut tehdä aloitetta myöskään naisten suhteen. Jos nainen on tehnyt ensimmäisen siirron, olen uskaltanut heittäytyä puheliaaksi.
Oikeus olla ujo
Suosalo korostaa, ettei ujous ole ongelma, vaan tietty vivahde luonteessa, mikä näkyy kaikessa tekemisessä.
− Ihmisellä täytyy olla oikeus olla hiljainen ja sivusta tarkkaileva. Kenenkään ei myöskään pitäisi joutua kokemaan ahdistusta luonteenpiirteidensä vuoksi, Suosalo pohtii.
Suomalaisten geeneissä lepää vahvasti tietty pelokkuus, ulkopuolisia ihmisiä kammoksuva luonne. Sillä on vaikutuksensa kansaluonteeseen. Suosalo ei näe piirteissä kitkemisen tarvetta.
− Nykymaailma on mennyt tahdiltaan nopeaksi. Tietynlainen röyhkeys on kasvanut. Ne pärjäävät, ketkä uskaltavat tehdä aloitteita.
Studio55/Jenni Kokkonen