Käräjäoikeus katsoi, että Vernu Vasunta ja hänen thaimaalainen liikekumppaninsa syyllistyivät 62 törkeään ihmiskauppaan.
Lapin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina marjayhtiö Kiantaman toimitusjohtajan Vernu Vasunnan kolmen ja puolen vuoden vankeuteen 62 törkeästä ihmiskaupasta.
Vasunta on ilmoittanut jättävänsä yhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen tehtävät välittömästi.
Vasunnan thaimaalainen liikekumppani Kalyakorn Phongphit sai kolmen vuoden tuomion. Lisäksi Kiantamalle tuomittiin 100 000 euron yhteisösakko ja Vasunta määrättiin liiketoimintakieltoon neljäksi vuodeksi.
Kiantama, Vasunta ja Phongphit tuomittiin korvaamaan törkeän ihmiskaupan uhreille yhteensä runsaat 600 000 euroa taloudellisesta menetyksestä ja kärsimyksestä.
– Koska teossa oli käytetty kavaluutta ja se oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, vastaajien katsottiin syyllistyneen menettelyllään kunkin asianomistajan osalta törkeään ihmiskauppaan, oikeus sanoi.
Syytetyt kiistivät syytteet oikeudessa.
Lue myös: Syyttäjä: Thaipoimijat joutuivat työskentelemään lähes kellon ympäri, ruoaksi lohenpääkeittoa – marjapomolle vaaditaan vankeutta
Erehdytettiin ansaintamahdollisuuksista
Syytteet koskivat vuoden 2022 tapahtumia. Marjanpoimijat saapuivat Suomeen kolmella eri lennolla heinäkuussa 2022. He työskentelivät leireillä eri puolilla Suomea.
Käräjäoikeuden mukaan Vasunta ja Phongphit värväsivat uhrit Suomeen erehdyttämällä heitä heidän ansaintamahdollisuuksistaan.
– Asianomistajille oli Thaimaassa järjestetyissä koulutustilaisuuksissa annettu liian optimistisia tietoja poiminnasta kertyvistä tuloista sekä puutteellisia tietoja poimintaolosuhteista. Useimmat asianomistajista olivat saamiensa tietojen perusteella olleet siinä käsityksessä, että he voivat ahkeralla työllä saada thaimaalaiseen ansiotasoon verrattuna merkittävän suuruiset tulot poimintatyöstä, käräjäoikeus sanoi tuomiosta annetussa tiedotteessa.
Uhrit poimivat noin kahden ja puolen kuukauden aikana keskimäärin 2 400-4 000 kiloa mustikoita ja puolukoita. Oikeuden mukaan poimintatyötä tehtiin päivittäin varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan ilman vapaapäiviä.
Suurimmalle osalle uhreista kertyi pitkistä työpäivistä huolimatta tuloja enimmillään muutamia satoja euroja, koska syytetyt perivät tuloista matka- ja majoituskulut sekä kulut ruuasta ja poimijoiden käyttämistä autoista peräkärryineen, käräjäoikeus kertoi. Oikeuden mukaan uhreilta oli myös peritty kustannuksia, jotka olivat todellisia kustannuksia suurempia.
– Asianomistajia on myös erehdytetty Suomessa poimintakauden aikana käyttämällä marjoja punnittaessa liian suurta laatikonpainoa taarana, mikä on vähentänyt heille poiminnasta kertyneitä tuloja.
"Poimintatyö muodostui pakkotyöksi"
Käräjäoikeuden mukaan uhrit olivat heikon kielitaitonsa, alhaisen koulutustasonsa, vähäisten käyttövarojensa, ulkomaalaisuutensa sekä paikallistuntemuksen ja ulkopuolisten kontaktien puuttumisen vuoksi riippuvaisia syytettyjen heille tarjoamasta majoituksesta, ruokahuollosta sekä muista oheispalveluista.
Asianomistajien passit oli pääosin kerätty leireillä leirinjohtajien haltuun pian Suomeen saapumisen jälkeen.
– Asianomistajilla ei ollut matkakuluista ja muista kuluista syntyneen velkasuhteen sekä riippuvaisen asemansa vuoksi muuta tosiasiallista vaihtoehtoa kuin jatkaa marjanpoimintaa velan ja muiden kulujen maksamiseksi vastaajien määräämillä ehdoilla, minkä vuoksi poimintatyö muodostui pakkotyöksi, käräjäoikeus katsoi.
Hyytelöitynyttä lohenpääkeittoa
Käräjäoikeuden mukaan asiassa jäi kuitenkin näyttämättä, että syytetyt olisivat saattaneet uhrit heidän ihmisarvoaan loukkaaviin tai muutoin kohtuuttomiin elinolosuhteisiin.
Syyttäjien mukaan marjanpoimijoiden asumisolosuhteet olivat huonot suurimmalla osalla leireistä eikä esimerkiksi wc-tiloja ollut riittävästi. Lisäksi poimijoille tarjottiin syyttäjien mukaan huonolaatuista ruokaa.
Käräjäoikeuden mukaa uhrien majoittamiseen käytetyt tilat olivat viranomaisten majoitustarkoitukseen hyväksymiä sekä yleisesti matkustajien majoitukseen käytettyjä tiloja. Oikeus katsoi myös, etteivät majoituksesta perityt kulut olleet kohtuuttomia suhteessa majoituksen laatuun.
Oikeuden mukaan poimijoiden ruokahuollossa oli puutteita ja epäkohtia, mutta ne eivät loukanneet uhrien ihmisarvoa.
– Keskeinen ongelma ruokahuollossa oli aamiais- ja lounasruoan jakaminen poimijoille ämpäreissä otettavaksi mukaan metsään aamulla poimimaan lähdettäessä, minkä vuoksi ruoka oli usein jäähtynyt ennen sen syömistä eikä sen lämmittämiseen ollut mahdollisuutta kuin satunnaisesti. Erityisesti keittoruoat, kuten lohenpäitä sisältänyt keitto, oli jäähdyttyään muuttunut koostumukseltaan hyytelöityneeksi, minkä vuoksi useat asianomistajista eivät olleet sitä syöneet, käräjäoikeus sanoi.
Phongphit on syytteessä myös toisessa marja-alan ihmiskauppajutussa marjayhtiö Polarica Marjahankinta Oy:n entisen toimitusjohtajan Jukka Kriston kanssa. Oikeudenkäynti Lapin käräjäoikeudessa on kesken.
Uutista päivitetty 5.9 kello 11.53: Lisätty tieto, että Vasunta jättää tehtävänsä välittömästi.