Petter Stordalen on miljardööri, joka rakastaa maanantaita ja inhoaa kovaa työskenteleviä bisnesmiehiä.
Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan Clarion-hotellin Skybarista aukeaa maisema, joka on ajelehtivine jäälauttoineen ja lumisine kattoineen yksi Helsingin parhaista. Baarissa istuu mies, jolla on yllään ruskea hapsutakki, mokkanahkaiset housut, buutsit ja hivenen ylikasvaneet hiukset. Mies on kuin Clint Eastwoodin elokuvasta.
On vaikea uskoa, että tuo mies omistaa kyseisen baarin. Itse asiassa hän omistaa koko hotellin, ja kymmeniä muita.
Mies on Petter Stordalen, norjalainen miljardööri, joka omistaa Skandinavian suurimman hotelliketjun ja jonka omaisuudeksi Forbes arvioi pöyristyttävät 1,53 miljardia dollaria, eli yli 1,45 miljardia euroa.
Stordalen on saapunut Helsinkiin kertomaan elämäkerrastaan, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Jonas Forsangin kanssa. Teos kantaa nimeä Salaisuuteni ja hän kertoo siinä tarinansa siitä, miten pikkukylän pulskasta pojasta kasvoi yksi maailman tunnetuimmista hotellimoguleista.
Uskomattoman menestystarinan rinnalla kulkee toinen tarina, joka käsittelee Stordalenin vaimoa, Gunhildia. Päiväkirjamaisissa kappaleissa hän kertoo, miten Gunhildin sairastuu tautiin, jonka saa hänen sanojensa mukaan yksi miljoonasta. Hän kertoo kokeellisista hoidoista ja raastavasta taistelusta kuolemaa vastaan.
Stordalen avasi kirjaansa ja sen tarinoita keskiviikkona 8.3. Clarionissa, missä häntä haastatteli liikemies ja televisiopersoona Jari Sarasvuo.
Tilaisuuden avaava Sarasvuo esittelee Stordalenin hauraana, kuolemaa silmästä silmään katsovana miehenä. Kun Stordalen saapuu lavalle, hän haluaa ensitöikseen ottaa selfien, missä näkyy paikalle saapunut yleisö.
– Minun täytyy lähettää tämä äidilleni ja äidinkielen opettajalleni. Olin lähellä reputtaa sekä norjan että englannin, ja täällä sitä ollaan! Suomenkielisen kirjan kanssa! Stordalen touhottaa yleisön nauraessa.
Stordalen syntyi vuonna 1962 pienessä Porsgrunnin kylässä. Petterin isällä oli sekatavarakauppa, jossa poika alkoi työskennellä kymmenenvuotiaana.
Isä toivoi, että poika jatkaisi hänen jalanjäljissään ja ottaisi perheyrityksen hoitaakseen. Petterillä oli kuitenkin jo nuorena visio jostain suuremmasta.
Stordalen oli 24-vuotias, kun hänestä tuli Norjan nuorin kauppakeskuksen johtaja. Hän eteni urallaan vauhdikkaasti, sillä vain 29-vuotiaana hän osti historiallisen Steen & Strøm -kauppakeskuksen yhdessä sijoituskumppaniensa kanssa.
Voitot kasvoivat kasvamistaan, kunnes vuonna 1996 Stordalen riitautui osake-enemmistöä hallussaan pitäneen Stein Erik Hagenin kanssa. Stordalen sai potkut, joita riepoteltiin lehdistössä antaumuksella.
Stordalen ei lannistunut. Hän lyöttäytyi yhteen sijoittaja Christen Sveaasin kanssa. Lokakuussa 1996 kaksikko osti osake-enemmistön Choice Hotels -ketjusta, jossa oli tuolloin 40 hotellia.
Nyt Petter Stordalenin Nordic Choice Hotels -ketjuun kuuluu 188 hotellia kuudessa eri maassa ja hän on yksi alan tunnetuimmista kasvoista.
Kaikki tai ei mitään
Menestys ei ole tullut ilmaiseksi. Stordalenin uralle mahtuu musertavia epäonnistumisia, jotka olisivat olleet monelle lopullisia. Hän ei kuitenkaan häpeä virheitään, päinvastoin hän listaa ne heti kirjansa ensimmäisillä sivuilla.
Syiksi virheisiin hän listaa muun muassa täydellisen virhearvion sekä riskien ja uhkien kieltämisen. Tämän jälkeen hän toteaa, että hän olisi voinut jatkaa listaa yhden kirjan verran. Teoksesta löytyy myös muun muassa kappaleet Kun kaikki menee päin helvettiä ja Epäonnistumisen pelko.
Stordalen on tarinankertoja, joka on parhaimmillaan lähes lamaannuttavien riskien edessä. Hän uskoo mahdollisuuksiinsa ja on epätodellisen positiivinen miljardööri.
Hän esimerkiksi uskoo, että hänestä voisi tulla maailman paras hiihtäjä, jos hän harjoittelisi samalla tavalla kuin Norjan maajoukkue. Kyse ei olisi pelkästään harjoittelusta, vaan siitä, että joukkue uskoo voivansa olla maailman paras. Jos siihen uskoo, se voisi tapahtua.
Ympäristöystävällinen miljardööri
Stordalen on siitä poikkeuksellinen miljardööri myös siksi, että hän on aidosti kiinnostunut ympäristöasioista. Kun häneltä kysyy, mikä on suurin asia, minkä hän haluaisi muuttaa, vastaus on pienen pohdinnan jälkeen ilmastonmuutos.
Se on harvinaista puhetta ihmiseltä, joka tituleeraa itseään rehelliseksi kapitalistiksi. Harvan pohatan päällimmäisenä huolenaiheena on punaisen lihan liiallinen kulutus tai Syyriasta pakenevien hätä.
Stordalen uskoo pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan ja toteaa verojen olevan yhteiskunnan hinta. Stordalenin usko Pohjoismaihin on niin suuri, että hän maalaa vain puoliksi vitsillä kuvan Yhdistyneistä Pohjoismaista, joihin kuuluisi Norjan ja Suomen lisäksi myös Ruotsi ja Islanti.
– Mieti nyt! Yksittäin Norjan ja Suomen kokoiset maat eivät ole kansainvälisesti kiinnostavia markkina-alueita ja Ruotsikin on siinä rajalla. Mutta yhdessä olisimme suurempia kuin Venäjä tai jopa Kiina.
– Let’s make Nordic countries great again! hän huudahtaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vaalisloganiin viitaten.
1:52
Stordalen ei pidä ihmisistä, jotka uskovat pelkkään raakaan työhön. Hän kyllä saattaa aloittaa päivänsä aikaisin, mutta lähtee töistä jo kolmelta iltapäivällä ja syö illallista Gunhildin kanssa joka päivä tasan iltakahdeksalta.
– Inhoan sanaparia kova työ, ja ihmisiä, jotka kehuskelevat nukkuvansa neljä tuntia yössä ja tekevänsä töitä 90 tuntia viikossa, Stordalen tuhahtaa nyrpistäen.
– Se on historiaa ja haluan työskennellä työkulttuurissa, joka katsoo tulevaan.
Ja tulevaan hän katsookin. Stordalen selittää, ettei esimerkiksi Clarionin Skybaria rakennettu hotellin korkeuden vuoksi.
– Se rakennettiin puhelimia varten, Stordalen toteaa painokkaasti ja heiluttaa iPhonea kädessään.
– Ihmiset tulevat tänne ja ottavat puhelimet käteensä. He haluavat välittömästi kuvia upeasta maisemasta, joita voivat jakaa sosiaalisessa mediassa.
Stordalen ymmärtää medianäkyvyyden päälle. Hänet tunnetaan paitsi hotelleistaan, myös huikentelevasta elämäntyylistään ja kummallisista tempauksistaan. Kun Jätkäsaaren Clarion-hotelli avattiin, hän laskeutui köyden varassa 16. kerroksen korkeudelta ihmisten hämmästellessä alhaalla.
Stordalen uskoo, että suurin ero norjalaisten ja suomalaisten välillä on erityisesti kyvyssä ottaa riskejä.
– Norjalaiset ovat tottuneet siihen, että he joutuvat olemaan yksin ja tekemään vaikeita ratkaisuja, ottamaan suuria riskejä.
– Norjalaiset rakastavat voittamista. Suomalaiset pelkäävät häviämistä, kiteyttää Strodalenia haastatellut Jari Sarasvuo.
Salaisuuteni-teos julkaistiin Norjassa vuonna 2015. Se etenee siten, että lukija valmistautuu Gunhildin kuolemaan. Lukijan helpotukseksi niin ei käy, mutta pian ensimmäisen painoksen julkaisun jälkeen Gunhildin vointi romahti.
Nyt harvinaista syöpää hoidetaan kokeellisesti kantasoluilla. Gunhildin vastustuskyky on mennyttä. Stordalen vakavoituu hetkeksi vaimosta puhuessaan. Hän tietää, että Gunhildin mahdollisuudet ovat vähäiset, mutta kumpikaan heistä ei halua, että kuolema valtaa ajatukset ja arjen. Kumpikaan ei halua pysähtyä.
– Gunhild on kyllästynyt siihen, millainen maailma on ja haluaa vointinsa vuoksi tehdä entistä kovemmin töitä. Hän ajattelee, että jäljellä olevat vuodet on käytettävä niin tehokkaasti kuin mahdollista.
