Missä jamassa suomalainen sairaanhoito on nyt? Mikä toimii, missä olisi parantamisen varaa? Voiko tavallinen suomalainen luottaa siihen, että saa jatkossakin hyvää hoitoa sitä tarvitessaan? Entä kuka hoidon maksaa?
– Ainakin meillä HUSissa vahvuutemme on huippulaadukas akuuttihoito, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén vastaa ensimmäiseen kysymykseen.
Sen sijaan ei-kiireellisen hoidon saatavuudessa on ongelmia. Hoitotakuu ei aina toteudu.
– Toki tilanne on sietämätön niille ihmisille, jotka joutuvat jonottamaan, mutta luku pitää kuitenkin suhteuttaa johonkin. HUSin sairaaloissa tehdään vuosittain noin 90 000 leikkausta, joten siinä suhteessa jonottajien määrä on aika pieni, Lindén sanoo.
Maksu potilaan omasta pussista?
Väestön ikääntymisestä johtuva sairaanhoitopalveluiden tarpeen jatkuva kasvu huolettaa Lindéniä jonkin verran.
– Suurin haasteemme jatkossa on saada henkilökunta riittämään. Osaavista käsistä on tulevaisuudessa varmasti pulaa, kun suuret ikäluokat alkavat yhä enenevissä määrin tarvita hoitoa, hän toteaa.
Toinen huolenaihe on raha.
– Toisaalta sairaanhoitopalvelut priorisoidaan niin korkealle, että kyllä sitä rahaa aina jostakin löytyy. Jos ei kunnilta, niin sitten potilaan omasta taskusta, Lindén sanoo.
– Tosin tämä ei koske heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, hän pohtii.
Pitäisikö suomalaisten siis varautua kustantamaan hoitonsa jonakin päivänä ainakin osittain itse?
– Kyllä sellainen riski on olemassa, vaikka itse en missään tapauksessa kannata sitä vaihtoehtoa. Tosiasia on, että tämänhetkisillä resursseilla ei mitenkään pystytä vastaamaan tulevaisuuden sairaanhoidon tarpeisiin. Sellainen väite, että näillä eväillä pystyttäisiin tuottamaan vuosi vuodelta enemmän ja enemmän palveluita, on tyhjää puhetta, Lindén sanoo.
Studio55.fi/Elina Rantalainen
HUSin toimitusjohtaja: Henkilökunnan joustamattomuus olisi katastrofi