Maijan, 17, jalka vaurioitui toimintakyvyttömäksi mopokolarissa – Äiti: "Eikö kukaan osaa auttaa meitä?"

Viime keväänä 16-vuotias Maija Laine joutui mopo-onnettomuuteen, jonka seurauksena hän lopulta menetti kehonsa vasemman puolen hallinnan ja sairastui kipuoireyhtymä CRPS:ään. Maijaa on sittemmin pompoteltu lääkäriltä toiselle ilman, että suurta apua olisi saatu.

Vakuutusyhtiöltä perhe kertoo saaneensa nihkeästi korvauksia, ja käsittely tuntuu kestävän kauan. 

Maaliskuussa 2015 Maija Laine, nyt 17, loukkasi mopo-onnettomuudessa vasemman jalkansa. Tämän jälkeen hän ei voinut kävellä ilman kävelysauvoja. Ensiavussa vammoiksi kirjattiin polven lievä turvotus ja mustelmat. Lisäksi polvi jäi onnettomuuden seurauksena koukkuun.

Muutaman viikon päästä kävelet, lääkärit vakuuttelivat.

– Tätä kesti heinäkuun lopulle saakka, Maijan äiti Tuulia Laine kertoo MTV Uutisille.

Nyt, yli vuosi onnettomuuden jälkeen, Maija on pyörätuolissa.

Kipuoireyhtymä puhkeaa

Kukaan ei osannut aluksi sanoa syytä siihen, miksi jalka jäi onnettomuuden seurauksena koukkuun. Toukokuussa polvi tähystettiin ja suoristettiin. Sitten juhannuksena, noin kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen, polvea alkoi kuumottaa. Heinäkuussa ilmaantuivat kipuoireyhtymä CRPS:lle tyypilliset kivut.

Laineet olivat tähän asti käyneet yksityisellä lääkäriasemalla. Yksi lääkäreistä kuitenkin suositti siirtymistä keskussairaalalle, jolloin kaikki hoito olisi saatavilla saman katon alla.

Mikä CPRS?

  • Kipuoireyhtymä, jonka tyypillisiä oireita ovat mm. alueellinen polttava kipu, kudoksen turvotus, värinmuutokset, raajan virheasento ja paineen tunne.
  • Oireet esiintyvät tyypillisesti raajassa, yleisimmin ylä- kuin alaraajassa.
  • Kaksi tyyppiä CPRS-I ja II: Ykköstyyppi ilmaantuu kivuliaan tapahtuman jälkeen ja kakkostyyppi hermovamman jälkeen.
  • Hoidetaan kipulääkkeillä ja fysioterapialla, joskus myös neurologialla.

– Meille sanottiin, että pääsisimme keskussairaalan kautta tarvittaessa eteenpäin. Mutta siellä me edelleenkin olemme, äiti Tuulia kertoo.

Keskussairaalassa ihmeteltiin, miksi Laineet oli sinne siirretty. Sanottiin, ettei sairaalassa olisi osaamista CRPS:stä. Äiti kertoo pyytäneensä saman tien lähetettä Ortoniin erikoislääkärille. 

Lähetettä ei kuitenkaan myönnetty, vaan Maija ohjattiin kipupolille, jonne oli reilun kahden kuukauden jono. Hänellä oli jo silloin kovat kivut, ja hoitoon odottaminen niin kauan tuntui mahdottomalta. 

Tuulia päätti viedä Maijan itse Ortoniin erikoislääkärin vastaanotolle. Ortonilla Tuuliasta tuntui, että ensimmäisen kerran lääkäri nyt todella tiesi, mitä tutkia ja katsoa hänen tyttärestään.

– Rupesin ihan itkemään, sillä minulla oli siellä ensimmäistä kertaa olo, että lapseni saa hoitoa, ja joku ymmärtää asiasta jotain.

Vakuutusyhtiö: Turha käynti

Vakuutusyhtiöltä Tuulia oli hakenut maksusitoumusta muutamalle konsultoivalle fysioterapiakäynnille Ortoniin. Vakuutusyhtiö ei näitä kuitenkaan myöntänyt, sillä se katsoi, että Maijalla oli aktiivinen hoito käynnissä keskussairaalassa, ja siksi käynnit Ortonilla olivat turhia.

Ortonin lääkäri kirjoitti Maijalle täysin samaa lääkettä kuin yksityiseltä taholta oli kirjoitettu, mutta suuremmalla annosmäärällä.

– Vakuutusyhtiö ei korvannut sitä, että kävin ostamassa samaa lääkettä lisää, koska sen reseptin oli määrännyt Ortonin lääkäri. Vakuutusyhtiö katsoi edelleen, ettei käynti Ortonilla ollut aiheellinen.

Tuulia kertoo saaneensa Ortonin lääkäriltä hyvän lausunnon, jonka hän sitten vei keskussairaalaan kipupuolen lääkärille apua pyytääkseen. Keskussairaalan kipulääkäri osoitti kiinnostusta Maijaa ja tämän vointia kohtaan.

– Vaikka meillä ei ollut aikaa varattuna, hän soitti Maijan kuulumisia ja sanoi tulevansa tapaamaan häntä seuraavana päivänä fysioterapian jälkeen.

Vakuutusyhtiö ei korvannut tätäkään, koska sen mukaan asiat olisi voitu puhua vastaanottokäynnillä, mitä heillä ei kuitenkaan koskaan ollutkaan.

– Jouduin kaikessa taistelemaan vakuutusyhtiötä vastaan, Tuulia huokaa.

Masennus päättää fysioterapian

Joulukuussa 2015 Maijan kädestä alkoi kadota voimat, joka teki kepeillä liikkumisen mahdottomaksi, ja hän joutui pyörätuoliin. Hänet vietiin taas ensiapuun, josta hänet otettiin sisään neurologiselle osastolle. Seurasi lisätutkimuksia ja fysioterapinen kuntoutusjakso. Maija kuitenkin sairastui masennukseen.

Kuntoutuksessa katsottiin, että Maijaa ei pystytä auttamaan, sillä lausunnon mukaan Maijalla ei ollut ”motivaatiota kuntoutukseen eikä kuntoutus edisty terapiasta huolimatta”.

– Missään ei näkynyt se, että hän oli todella masentunut. Neurologisen kuntoutuksen alettua emme saa enää keskussairaalalta fysioterapiaa emmekä myöskään vakuutusyhtiöltä maksusitoumusta yksityiselle puolelle, missä olemme aikaisemmin käyneet.

– Sanoin fysioterapeutille monta kertaa, että Maija on masentunut ja se pitää ottaa huomioon arviota tehdessä.

CRPS:n Käypä hoito -ohjeen mukaan oireyhtymän hoidossa on mukana kivunhoito, fysioterapia ja psykologiset menetelmät. Näistä fysioterapia on kaikista tärkeimmässä roolissa kuntoutuksen kannalta. Silti sekä vakuutusyhtiö että sairaala eväävät pääsyn hoitoon Maijalta.

Keskussairaalasta kerrottiin, että reseptit uusittaisiin terveyskeskuksessa, vaikka heillä oli hoitosuhde vielä käynnissä keskussairaalan kanssa.

– Pyysin lääkäriä korjaamaan lausuntoihin syyt, miksi hakeudumme Ortoniin, jotta voisin vakuutusyhtiölle osoittamaan syyn tälle käynnille. Hän ei suostunut korjaamaan lausuntojaan. 

25 vuotta vakuutusmaksuja – turhaan

Onnettomuudessa Maija satutti ranteen, kyynärpään, niskan ja polven, eikä pää toiminut normaalisti muutamaan viikkoon. Näistä ei kuitenkaan ole mainintaa ensiavun lääkärin kirjoittamassa raportissa. Näin vakuutusyhtiö katsoo, että muut kuin raporttiin kirjatut vammat eivät ole onnettomuudesta aiheutuvia.

Myöhemmin Maijan lonkasta löytyi hermovaurio, joka selittää jalan toimimattomuuden.

Tuulia myöntää itsekin sortuneensa virheisiin Maijan hoidossa. Tytön lonkka olisi pitänyt kuvata heti hermovaurion varalta ja maksusitoumusta olisi pitänyt odottaa.

– Tuntuu kuin olisimme puun ja kuoren välissä. Olemme menneet sinne, minne lääkäri on meidät ohjannut, mutta vakuutusyhtiö katsoo käynnit turhiksi, Tuulia sanoo.

Häntä järkyttää erityisesti se, miten vakuutusyhtiöt eivät katso ihmistä kokonaisuutena.

– Onnettomuudessa isku tuli suoraan koukussa olevaan polveen, niin siitä isku vaikutti myös lonkkaan ja aiheutti hermon vaurioitumisen. Vakuutusyhtiön mukaan lonkka ei taas kuulu mitenkään tähän onnettomuuteen.

– Tuntuu, että 25 vuoden vakuutusmaksuista ei ole ollut mitään hyötyä. Nyt tarvitsisimme ensimmäisen kerran korvauksia ja taistelemme silti oikeuksistamme.

On sanomattakin selvää, että Maijan hoidot ovat tulleet perheelle kalliiksi. Perheen luottamus hyvinvointivaltioon on mennyt.

– Kyse on 17-vuotiaasta nuoresta, joka pitäisi yrittää kuntouttaa. Kalliimmaksihan yhteiskunnalle tulee, että hän istuu pyörätuolissa eikä pääse työelämään.

Tuulia kertoo vuoden olleen hänellekin hirveän raskas. Kesällä hän uupui niin, että alkusyksy meni sairaslomalla ja sen jälkeen 80 prosenttisella työajalla.

– Kysyin tähänkin vakuutusyhtiöltä korvausta, mutta heidän mielestään tämä ei liittynyt millään tavalla kevään onnettomuuteen. Alaikäinen nuori kuitenkin tarvitsee aikuisen mukaan lääkäriin asioita hoitamaan.

Apua Facebookista

Ennen joulua Laineille kertyi yli 100 lääkärikäyntiä. Kesällä lääkärikäyntejä saattoi olla neljä viikossa. Heinäkuussa Tuulia otti yhteyttä potilasasiamieheen selvittääkseen oikeuksiaan. Asiamiehen mukaan Laineiden tapauksessa on lukuisia syitä, joista voisi tehdä tutkintapyynnön. Hän oli myös ensimmäinen, joka kysyi miten Tuulia on jaksanut koko pyöritystä.

Tutkintapyyntöjä Tuulia ei vielä ole uskaltanut tehdä, sillä hän pelkää niiden vaikutusta Maijan hoitoon. Erityisesti Tuulia aikoo valittaa fysioterapian osuudesta CRPS-potilaan hoidossa.

– Äitinähän tämä on ollut rankka taival. Minulla on hirveä huoli Maijasta ja hänen tulevaisuudestaan. Kuormittavaa on myös hoitovalintojen tekeminen. Teenkö nyt oikein, kun valitsen tämän tai tämän hoidon?

Maija julkaisi eilen Facebookissa kuvan itsestään pyörätuolissa. Päivityksessä hän kertoo myös tarinansa lyhyesti ja kysyy, kuka osaisi hoitaa hänet kuntoon. Tuulian mukaan julkaisu on jo nyt poikinut muutamia yhteydenottoja.

– Olemme kokeilleet akupunktiota, jäsenhoitoja ja energiahoitoa. Olemme käyneet jopa parantajalla. Tämä kertoo jotain epätoivostamme. 

Taistelutahtoa vielä riittää

Tällä hetkellä Maija on hoidossa psykiatrisella osastolla. Osastolla olo on hoitavan tahon mukaan parasta, mitä he pystyvät nyt hänelle tarjoamaan.

– Onhan täällä olo auttanut minua masennuksen kanssa, mutta tuntuu, että tämä ei ole oikea paikka minua varten, Maija kertoo puhelimessa MTV Uutisille.

Hänellä itsellään on tunne, että hänessä on vielä jotain, mitä lääkärit eivät ole tähän mennessä löytäneet.

– Olen ollut täällä 8 viikkoa, mutta mitään muutosta jalkani tai kehoni toimintaan ei ole tullut.

– Aina sanotaan, että Suomessa on hyvä terveydenhuolto, mutta sitä ei kuitenkaan osata käyttää hyväksi loppupeleissä. Tuntuu, että ihmiset halutaan vain pitää hengissä ilman, että heitä oikeasti autettaisiin, Maija sanoo.

Maijasta tuntuu, että hänen tunteitaan ja kokemuksiaan ei uskota, jos lääkäri ei pysty asiaa tieteellisesti todentamaan.

– Ihan mitä tahansa sattuukin, sitä pidetään vain psyykkisenä. Vaikka sain joulukuussa lääkkeestä myrkytyksen, niin sitäkin pidettiin vain psyykkisenä oireiluna.

Luovuttaa Maija ei kuitenkaan aio, vaikka hän ei itsekään osaa sanoa, millä tsemppaa itseään eteenpäin.

– Yritän tehdä kaiken voitavan. Uskon, että tilanne kääntyy vielä jossain kohtaa paremmaksi. Pitää vain jaksaa elää päivä kerrallaan.

Onko sinulla tarina kerrottavanasi? Jaa se meille osoitteeseen uutiset@mtv.fi.

Lue myös:

    Uusimmat