Suosionsa huipulla presidentinvaalien aikaan paistatellut Emmanuel Macron on saanut totutella alhaisempiin kannatuslukuihin. Pyrkimys luoda virallinen asema puolisolle Brigitte Macronille on tuonut lunta Elysee-palatsin tupaan. Puolustusmenojen säästöt johtivat puolestaan asevoimien komentajan eroon.
Italialaisten havitteleman STX-telakan kansallistaminen puolestaan suututti tärkeän EU-kumppanin.
Tutkimusprofessori Niilo Kauppi Jyväskylän ja Strasbourgin yliopistoista pitää ensimmäisen sadan päivän aikana sattuneita vastaiskuja toistaiseksi kompasteluna.
– Jos katsoo isoa kuvaa, niin hänellä on kuitenkin mennyt aika hyvin. Hän on onnistunut monessa asiassa, Kauppi arvioi.
Esimerkkinä Kauppi mainitsee parlamentissa hyväksytyn politiikan moraalin kohentamiseen tähtäävän lain. Se muun muassa kieltää poliitikkoja palkkaamasta perheenjäseniään – käytäntö, joka kaatoi yhden Macronin vastaehdokkaista kevään vaaleissa.
Macron on myös pyrkinyt keskeiseen rooliin kansainvälisellä näyttämöllä tapaamalla ensimmäisen kolmen virkakuukautensa aikana niin Venäjän kuin Yhdysvaltain johtajat.
0:46
Mielenosoituksia luvassa
Macronin tukijoiden hallitsema parlamentti on myös edistänyt presidentin kunnianhimoisinta hanketta, Ranskan pahamaineisen monimutkaisen ja tiukan keskitetyn työlainsäädännön uudistamista. Macronilla on nyt mahdollisuus tehdä uudistuksia nopeutetulla tahdilla asetusteitse.
Uudistus on kuitenkin vielä kaikkea muuta kuin maalissa ja vastassa saattaa olla ylivoimainen vihollinen: Ranskan sotaisa ay-liike.
– Macron pyrkii heidän kanssa keskustelemaan poissa julkisuudesta ja sopimaan jonkun diilin. Se tulee olemaan erittäin vaikeata, Kauppi ennustaa.
Kovan linjan vasemmistolainen CGT-keskusjärjestö on jo ilmoittanut osoittavansa mieltä uudistuksia vastaan lomien päätyttyä 12. syyskuuta. Macronin edeltäjän, sosialistipresidentti Francois Hollanden hanke työlakien uudistamiseksi kaatui juuri tällaisiin protesteihin.
1:57
Prameus kuuluu asiaan
Ranskan poliittista keskustelua seuraavan Kaupin mukaan arvostelu Macronia kohtaan kielii siitä, että presidentillä on paljon vastustajia ja he ovat motivoituneita.
– Se on hyvin armotonta ja aggressiivista peliä, jos vertaa suomalaiseen politiikkaan, Kauppi kertoo.
Ranskan kaikkien aikojen nuorinta presidenttiä on myös syytetty itsevaltaisesta, jopa kuninkaallisesta, tyylistä esiintymisessään. Kauppi ei vierittäisi tästä syytä 39-vuotiaalle Macronille: Ranskan presidentti ei nyt vain voi kuljeskella ympäriinsä shortseissa ja t-paidassa.
– Koko Ranskan presidentti-instituutio on tällainen monarkkinen presidentti, on oikeastaan ihan sama kuka siihen tulee istumaan, Kauppi sanoo.
– Koko miljöö on sellaista kultakrumeluuria.