Suomessa presidentillä ei ole valtaoikeuksia luvata kenellekään kansalaisuutta. Asia on noussut esiin, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron palkitsi malilaisen Mamoudou Gassaman kansalaisuudella hänen pelastettuaan 4-vuotiaan lapsen roikkumasta parvekkeelta.
Henkeäsalpaava video: Mamoudou Gassamasta on tullut sankari Ranskassa. Hän vaaransi oman henkensä pelastaessaan 4-vuotiaan pojan parvekkeelta roikkumasta. Gassama kiipesi ulkoseinää kerrostalon neljänteen kerrokseen asti.
– Meillä kansalaisuuslaissa on ne säännökset, minkä mukaan toimitaan. Vain maahanmuuttovirastolla on toimivalta myöntää kansalaisuus, sanoo Maahanmuuttoviraston kansalaisuusyksikön johtaja Heikki Taskinen.
Malista Ranskaan muutama kuukausi sitten päätynyt Gassama kiipesi julkisivua pitkin parvekkeelta parvekkeelle ja sai lapsen turvaan. Presidentti Macron oli niin vaikuttunut 22-vuotiaan Gassaman urotyöstä, että lupasi tälle maan kansalaisuuden.
– Suomen kansalaisuuslaki ei tunne palkitsemisperiaatetta lainkaan eli edes maahanmuuttovirasto ei voi yksittäistapauksessakaan päättää kenenkään palkitsemisesta kansalaisuudella, perustelee Taskinen.
Kansalaisuutta haetaan Suomessa aina
Suomessa kansalaisuus myönnetään hakemuksen perusteella, ellei kansalaisuus tule automaattisesti syntymän perusteella. Joustamisestakin määrätään tarkoin laissa. Laissa on siis tarkasti säädetty edellytykset, joilla kansalaisuuden voi Suomessa saada.
– Parikymmentä vuotta sitten presidentin toimivaltaan kuului kansalaisuuden myöntäminen, mutta silloinkaan presidentillä ei ollut mahdollisuus palkita ketään kansalaisuudella kuten Ranskassa. Laissa määriteltiin tuolloinkin kansalaisuuden saantiperusteet tarkasti.
Suomessa saa vuosittain kansalaisuuden noin 10 000 ihmistä. Esimerkiksi viime vuonna hylättiin hieman vajaat 20 prosenttia hakijoista.
– EsimerkiksikKielitaito on oltava tietyllä tasolla ja hylkäyksiä tulee myös epäselvän henkilöllisyyden takia, avaa Taskinen.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.