Maavoimien uudistetulla taistelutavalla on edessään pitkä tie ennen kuin se voi toimia käytännössä. Kovaa säästökuuria läpikäyvä Puolustusvoimat on aloittanut varusmiesten koulutuksen uuteen taistelutapaan, mutta takeita onnistuneesta lopputuloksesta ei ole. Kalliiden materiaalihankintojen lisäksi koko reservi pitäisi kouluttaa.
Valtiotieteen tohtori Pekka Visuri pitää ristiriitaisena tilannetta, jossa kertausharjoituksia ei tällä hetkellä juuri järjestetä, mutta taistelutapaa uudistetaan.
- Tämä on asia, joka täytyy hoitaa: joko jatketaan perinteisellä linjalla (vanha taistelutapa) tai lisätään voimakkaasti kertausharjoitusten määrää.
Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) mukaan vuonna 2015 kertausharjoituksia järjestetään 18 000 reserviläiselle, kun määrä tänä vuonna on 5 000.
Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko luottaa siihen, että reservin koulutus saadaan vuonna 2015 käyntiin.
- Kun vuonna 2015 palautetaan kertausharjoitusten taso - en sano jos, koska ne on pakko palauttaa - lähdetään joukkokohtaisesti tärkeysjärjestyksessä kertauttamaan tämän hetken reserviä.
Nykyraha ei riitä uusimaan materiaalia
Puolustusvoimat valmistautuu yhä teknisempään sodankäyntiin, mikä luonnollisesti maksaa. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) pitää ongelmallisena, että Puolustusvoimat ei ole kyennyt hankkimaan suurinta osaa uuden taistelutavan mukaisista ase- ja johtamisjärjestelmistä.
- Olen huolissani sodan ajan joukkojen suorituskyvystä. Vastuun kantaa Kataisen hallitus, joka ajoitti mittavat puolustushallinnon budjettileikkaukset samaan aikaan puolustusvoimauudistuksen kanssa, Niinistö kommentoi sähköpostitse.
Puolustusministeri Haglund on eri mieltä.
- Tämä hallitus uskalsi toteuttaa epäsuositun puolustusvoimauudistuksen, mikä on vähentänyt kustannuspainetta seuraaville vuosille.
Haglundin mukaan Puolustusvoimat ostaa uutta materiaalia noin 500 miljoonalla eurolla vuosittain. Tulevaisuudessa tämä ei kuitenkaan riitä tehtävien toteuttamiseen.
- Vuosikymmenen loppuun mennessä määrän pitäisi olla 150 miljoonaa enemmän indeksikorotuksineen. Reilun 50 miljardin euron valtionbudjetissa se ei ole astronominen luku. Näin voidaan toteuttaa, että 230 000 sotilasta on kohtuullisesti varustettu.
Riittääkö sotilaiden fysiikka?
Vuoteen 2015 mennessä sota-ajan vahvuus putoaa 350 000 sotilaasta 230 000:een. Pienemmällä miesmäärällä pitää siis puolustaa yhä suurempia alueita. Liikkuvampi taistelutapa nostaa väistämättä esille kysymyksen, onko sotilaista sen toteuttajiksi.
Suomalaisnuorten lisääntynyt paino ja heikentynyt kunto on ollut jatkuva puheenaihe. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Jani Vaara viittaa Sotilasaikakauslehdessä julkaistuun viimeisimpään, vuonna 2009 tehtyyn reserviläistutkimukseen, jonka mukaan vain 15 prosenttia koejoukosta täytti kestävyyskunnoltaan liikkuvan taistelun ja hyökkäyksen vaatimukset.
Kenraali Hulkon mielestä uudistetun taistelutavan toteuttaja ei tarvitse supersotilaan kuntoa.
- Tämä on tehty keskivertosotilaalle. Kaikki, jotka pystyvät läpäisemään varusmiespalveluksen, pystyvät uudistettuun taistelutavan koulutukseen. Reserviläisellä ei ole sen huonompi kunto kuin varusmiehilläkään.
(MTV3 - STT)
Sumo video id