Valtioneuvoston kanslia kieltäytyi antamasta kansliapäällikköjen koulutusmateriaaleja STT:lle. Julkisoikeuden professori katsoo, että materiaali olisi pitänyt luovuttaa.
Valtioneuvoston kanslia (VNK) panttaa rasisminvastaisen koulutuksen sisältöä julkisuudelta. Ministereille järjestettävää yhdenvertaisuuskoulutusta valmistellaan parhaillaan valtioneuvostossa. Koulutus on jo järjestetty ministeriöiden kansliapäälliköille. Koulutusmateriaaleja viimeistellään ministereitä varten muun muassa kansliapäälliköiden palautteen perusteella.
Rasisminvastainen koulutus toteutettiin kansliapäälliköille 14. huhtikuuta. Valtioneuvoston kanslian mukaan se järjestettiin testimielessä osana ministereille järjestettävän koulutuksen valmistelua.
STT pyysi valtioneuvoston kansliasta nähtäväksi kansliapäälliköiden koulutuksessa käytetyt materiaalit sekä koulutuksen osallistujilta mahdollisesti kerätyn palautteen.
Materiaaleja ei annettu.
– Koulutusmateriaali ei ole tullut valmistelun keskeneräisyyden vuoksi vielä julkiseksi, eikä valtioneuvoston kanslia siksi tässä kohtaa luovuta materiaalia, VNK:sta vastattiin.
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta katsoo, että asiakirjat olisi pitänyt luovuttaa.
– Kun koulutus on pidetty kansliapäälliköille, on koulutusaineisto ollut tähän tarkoitukseen valmis, joten keskeneräisyydellä tietojen antamatta jättämistä ei voida perustella, Voutilainen sanoo.
Valtioneuvoston kanslian päällikkö on pääministeri Petteri Orpo (kok.). VNK vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon seurannasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa.
"Ei ole hyväksyttävä peruste"
Koulutusmateriaali tulee kanslian mukaan julkiseksi vasta, kun koulutus on pidetty ministereille. Koulutus on suunniteltu pidettäväksi kesäkuun alkupuolella.
Professori Voutilaisen mukaan on aivan tavanomaista, että koulutusmateriaalit elävät ja niitä kehitetään palautteen perusteella. Ministereille annettava koulutus on siten eri asia kuin kansliapäälliköille annettu. Siihen laaditaan uudet materiaalit, jotka voivat olla erilaiset.
STT:n tietopyyntö koski nimenomaan materiaalia, jota on käytetty kansliapäälliköiden koulutuksessa.
Voutilainen ihmettelee, ettei valtioneuvoston kanslia vastaa siihen tietopyyntöön, joka sille on lähetetty, vaan vetoaa ministerien koulutukseen.
Hänen mielestään asia haiskahtaa julkisen keskustelun välttelyltä ennen kuin ministereille on koulutus pidetty.
– Se ei ole millään tavalla hyväksyttävä peruste tietenkään sille, että jätettäisiin tietoja antamatta.
Valtioneuvoston kansliasta sanotaan, ettei tarkoitus ole pimittää tietoa, vaan varmistaa koulutuksen vaikuttavuus.
Voutilainen katsoo, että kansalaiskeskustelunkin vuoksi aineisto olisi hyvä julkistaa ennen kuin koulutus järjestetään.
– Jos koulutusmateriaaleissa on jotain sellaista, joka herättää kansalaiskeskustelua, niin saavatpahan laajempaa palautetta ennen kuin ministereille pitävät sen koulutuksen.
Halutaanko viivästyttää julkituloa?
Merkitystä on Voutilaisen mukaan myös sillä, että aineistoa on käytetty valtioneuvoston kanslian ulkopuolisten kouluttamiseen. Kukin ministeriö on oma viranomaisensa.
Valtioneuvoston kansliasta kerrottiin STT:lle, että koulutusta koskeva palautekeskustelu käytiin suullisesti, joten kanslian hallussa ei ole osallistujilta kerättyä kirjallista palautetta. Koulutukseen ei sisältynyt tehtäviä, joten valtioneuvoston kanslian hallussa ei myöskään ole tällaisia asiakirjoja.
Valtioneuvoston kanslia on aiemminkin ollut antamatta tietoja tiedotusvälineille. Kanslian on todettu myös hallinto-oikeudessa toistuvasti rikkoneen lakia, kun se on salannut tietoja.
Voutilaisen mukaan kyse on tietyntyyppisestä hallintokulttuurista.
– Sillä voi olla muitakin tarkoitusperiä, esimerkiksi että halutaan viivästyttää jonkin tiedon julkituomista. Se ei näytä hyvältä.
Voutilainen viittaa julkisuuslain tarkoitukseen mahdollistaa jokaiselle julkisen vallan käytön valvonta ja mielipiteen muodostus vallankäytöstä sekä mahdollistaa ja vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoon sananvapautta käyttämällä.
Piti pitää jo alkuvuonna
Hallituksen rasisminvastaisesta koulutuksesta päätettiin toissa vuonna sen jälkeen, kun Orpon hallitus oli vähällä kaatua alkutaipaleellaan. Tuolloin elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps.) joutui eroamaan muun muassa väitetyistä natsismivihjailuista syntyneen kohun vuoksi. Myös valtiovarainministerin ja perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran vanhat rasistiset kirjoitukset nostettiin esiin.
Alun perin koulutus oli määrä pitää alkuvuonna, mutta se siirrettiin pidettäväksi alue- ja kuntavaalien jälkeen. Koulutusta valmistelevat valtioneuvoston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat.