Puolustusministeri: Sotajoukkojen vahvuutta voi olla syytä lisätä

– Kyllä meillä on uskottava itsenäinen puolustus. Verrattuna moneen Euroopan maahan meillä on aluepuolustus ja yleinen asevelvollisuus. Kun saamme liikekannallepanon suoritettua, tänne Pohjolan kolkkaan on hyvin vaikea kenenkään tulla, hän vakuuttaa.

Tämä ei tarkoita, että kaikki olisi muutaman kuukauden puolustusministeriötä johtaneen sotahistorioitsijan mielestä loistavasti.

Budjettiehdotus lupaa maanpuolustukseen lisää rahaa, mutta Niinistön mukaan kyse on aiempien leikkauksien osittaisesta paikkauksesta. Ne lähinnä korjaavat maavoimien puutteita kalustossa ja ammuksissa.

– Näillä vaatimattomilla lisäyksillä saamme Puolustusvoimien materiaalisen valmiuden korkeintaan tyydyttävälle tasolle. Meille jää etenkin valmiuden tehostamiseen tarpeita, Niinistö sanoo.

Niinistön mukaan säästötoimien takia puolustusvoimauudistus jouduttiin toteuttamaan osin improvisoiden, ja siksi tehdyt ratkaisut on syytä käydä kriittisesti läpi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa sekä puolustusselonteossa. Tähän kuuluu myös päätös sodanajan joukkojen vahvuuden supistamisesta 350 000:sta 230 000:een.

– Vastaako se meidän osin muuttunutta toimintaympäristöämme ja pystytäänkö sillä puolustamaan koko maata uskottavasti? Niinistö kysyy.

– Jos saamme nämä joukot asiallisesti varusteltua, ja jos liikkuvuus on kohdallaan, sitten 230 000 voi olla tyydyttävä määrä.

Moni 900 000 reserviläiskirjeen aiemmin tänä vuonna saaneista on Puolustusvoimien mukaan haikaillut sodan ajan sijoituksen perään, ja kyselyitä on tullut ministerinkin pöydälle saakka.

Niinistö kehottaa halukkaita mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan ja vakuuttaa, että kaikille reserviläisille kyllä löytyisi tekemistä, jos sotaan jouduttaisiin.

Puolustussäästöt olivat virhe

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana vielä opposition riveissä marssinut Niinistö sanoo puolustuksesta säästämisen edellisellä vaalikaudella olleen virhe. Asevelvollisuuden säilyttämien ja oman alueen puolustamiseen keskittyminen sen sijaan ovat olleet valintoja, joista naapurimaat voivat ottaa ja ovat ottamassa oppia.

– Toivon tietysti, että naapurit niin Pohjoismaissa kuin Baltiassakin olisivat enemmän turvallisuuden tuottajia kuin niiden kuluttajia, Niinistö sanoo.

Suomen Niinistö lukee turvallisuuden tuottajiin, mutta esimerkiksi Ruotsilla on sen suhteen "vielä tekemistä".

– Vaikka Ruotsilla on suhteellisen voimakkaat meri- ja ilmavoimat, maavoimat ajettiin uudistuksessa niin alas, että voi sanoa, ettei Ruotsilla ole uskottavaa maavoimaa tällä hetkellä, Niinistö arvioi.

Tylyltä kuulostava arvio ei estä ministeriä kannattamasta hyvin konkreettisia muotoja saaneen puolustusyhteistyön jatkamista länsinaapurin kanssa – jopa mahdolliseen puolustusliittoon saakka.

– Kun aikaa kuluu ja luottamus kasvaa, ei valtiosopimustasoa voi pitää tässä vaiheessa poissuljettuna, Niinistö sanoo ja muistuttaa Ruotsin tehneen "korjausliikkeitä" muun muassa kasvattamalla puolustusmenojaan.

Ruotsin lisäksi myös Baltian Nato-maissa on Niinistön mukaan herätty siihen, että turvallisuuden tuottamiseen on syytä panostaa enemmän myös itse.

Suomen ja Naton osalta Niinistö toivoo, että tuleva Nato-selvitys tuo lisää asiapohjaa sekä päätöksenteon että hänen mukaansa pitkälti tunteenomaisen kansalaiskeskustelun pohjaksi.