Puolustusministeri: Puolustuksessa ei voi mennä vastavirtaan

Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Suomi ei voi pidemmän päälle leikata puolustusmenojaan samalla kun naapurimaat lisäävät niitä.

– Viime vuosikymmenellä Suomen puolustusratkaisua suoraan sanoen kummasteltiin. Me kuljimme vastavirtaan. Me säilytimme yleisen asevelvollisuuden ja koko maan puolustamiseen tähtäävän aluepuolustusjärjestelmän. Tänä päivänä tuo ratkaisu näyttäytyy viisaana politiikkana. Me olimme oikeassa, Niinistö sanoi puheessaan.

– Huono uutinen on se, että kuljemme edelleen osin valtavirtaa vastaan. Samalla kun muut Itämeren maat lisäävät puolustusmenojaan, meillä leikataan puolustusvoimien toimintamenoista. Talouden tervehdyttämiseksi kaikkien on osallistuttava yhteisiin talkoisiin joten tässä mielessä leikkaukset ovat ymmärrettäviä. 

Niinistö sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa, että Puolustusvoimilta vaadittujen toimintamenosäästöjen löytäminen on erittäin vaikeaa. 

Puolustusministerin mukaan esimerkiksi alueellisesta koskemattomuudesta täytyy edelleenkin pitää huolta muuttuneessa turvallisuustilanteessa, jolloin tinkiminen valvonnasta on mahdotonta. Lisäksi puolustusministerin mukaan reserviläistoiminnasta on vaikea leikata, koska Suomen puolustus nojaa koulutettuun reserviin. 

– Kertausharjoitusten osalta olemme saaneet todistaa laihoja vuosia. Nyt olemme palauttaneet määrän ennen puolustusvoimauudistusta olleelle tasolle. 

Hänen mukaansa tarvittavat säästöt pitäisi kuitenkin löytää nykyisen organisaation puitteissa. Muussa tapauksessa Suomi on paljon aiempaa suurempien valintojen edessä.

Hänen mukaansa tuolloin joudutaan pohtimaan, onko nykyinen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustukseen nojaava puolustusratkaisumme kestävä ja olemmeko pakotettuja puolustusjärjestelmän uudistukseen.  

Myös puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg pitää puolustusvoimiin kohdistuvien toimintamenosäästöjen löytämistä erittäin vaikeana tehtävänä. Hänen mukaansa ratkaisuja yritetään löytää kohteista, jotka eivät pidemmällä aikavälillä vaikuta suorituskyvyn rakentumiseen.

– Lopputuloksena on todennäköisesti tilanne, jossa Suomi ainoana toimintaympäristönsä maana ajaa sotilaallista toimintaansa hieman alaspäin, Lindberg arvioi.


Lue myös:

    Uusimmat