Maassa maan tavalla

Suomeen muuttaneille ja suomen kieltä osaaville Tervetuloa-kirja tarjoaa parissa sadassa sivussa kattavan opastuksen suomalaisuuteen. Jos ulkomaalainen haluaa asua "maassa maan tavalla", Tervetuloa-kirja on oiva opas tulijalle.

Kantasuomalaisellekin kirjassa on paljon mukava tietää -tyyppistä informaatiota. Kirja valistaa muun muassa, että tango tuli Suomeen tarkalleen 2.11.1913 kello 14.00, kun Toivo Niskanen esitti Apollo-teatterissa tämän uuden muotitanssin. Tango on Tervomaan mukaan osa suomalaista identiteettiä kuten sauna, sisu, Sibelius ja luontokin.

Kirjassa on kerrottu suuret linjat suomalaisesta kulttuurista ja historiasta, maantieteestä ja kansanluonteesta. Mukaan mahtuvat tiedot jokamiehenoikeuksista, julkisesta liikenteestä, perusoikeuksista ja ympäristönsuojelusta. Erilaisia historiallisia kiistakysymyksiä ei ole lähdetty selittämään vaan asiat on kerrottu ylimalkaisesti - se lienee toimiva ratkaisu tällaisessa kirjassa.

Kirja on rakennettu siten, että se alkaa A-kirjaimesta (asukkaat, keitä me olemme, mistä olemme tuleet) ja päättyy Ö-kirjaimeen (öljykasvit, maaseudun muuttuvat kasvot). Joka luvussa on lisäksi lyhyt kirjakatkelma aiheeseen läheisesti liittyvästä teemasta. Niinpä lukija pääsee laajasti tutustumaan ikonisiin teksteihin kuten Ilmari Kiannon Punaiseen viivaan tai Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen. Onpa mukana kansansatu karhun kalanpyynnistä, joka kertoo, miksi karhulla on töpöhäntä.

Kirja on paikoin hyvin moderni selittäessään muuttuvia perhesuhteita (avoliitot, seurusteluseksi, homosuhteet) Erilaisista perhejuhlista kertoessaan mukaan pääsevät myös uskonnottomien juhlat ja tavat kuten nimenantojuhlat ja Protu-leirit.

Tietynlaista perinteisyyttäkin kirjasta löytyy. Esimerkiksi perheen sisäisistä suhteista kertoessaan kirja valistaa, että "arkinen huolenpito ja perheen tunneilmasto ovat naisille tärkeää. He arvostavat lämpöä, kunnioitusta ja tasa-arvoa". Naiset ja miehet kun kirjan mukaan kohdistavat avioliittoon erilaisia odotuksia. Miehet "hakevat (avioliitosta) perusturvallisuutta elämäänsä".

Kirja päättyy muuttuvan maaseudun kuvailuun ja kertoo faktat maatalouden alasajosta. Samaan aikaan kirjoittaja kuitenkin ilmoittaa, että suuret ikäluokat hakeutuvat nyt takaisin kotiseudulleen ja nuoret ikäluokat löytävät kodin suurten taajamien ulkopuolelta. Olisikohan tässä enemmänkin kyseessä kirjoittajan toivo kuin todellisuus. Tervomaa nimittäin jatkaa, että "hyvät naapuruussuhteet ja luottamus yhteisten asioiden hoitoon vaikuttavat myös yksilöiden hyvinvointiin. Näissä asioissa maaseutu eroaa edukseen kaupungistuneesta asuinympäristöstä." Kaikella kunnioituksella olen täysin eri mieltä tästä päätelmästä.

Tervetuloa-opas on kirjoitettu varsin yksinkertaisella suomen kielellä, joten se sopii lukijalle, joka ei osaa täydellistä suomea. Kun kirja on tarkoitettu pääasiassa ulkomailta tuleville, olisi ollut hyvä käsitellä myös suomalaista rasismia tai ylipäätään suhtautumista muukalaisuuteen.

Pertti Nyberg

Kirjoittaja toimii journalistina MTV Uutisissa