Maakunnat kärvistelevät työvoimapulassa, mutta ulkomaalaisia ei saada pysymään Suomessa – perheenyhdistäminen on niin vaikeaa, että moni palaa kotimaahansa

– Tuloraja on liian korkea. Siihen ei vain pääse, luonnehtii ukrainalainen Sergei Savytskyi.

Samaa mieltä asiasta ovat yrittäjät, kunnan isät ja -äidit sekä pohjalaiset maakuntaliitot.

– Täällä missä meillä on työvoimapula ja ulkomainen työvoima olisi halukasta tänne asettumaan, tämä tuloraja estää perheiden tulon maaseudulle, ihmettelee Keski-Pohjanmaan liiton Timo Pärkkä.

Kun perhettään tai edes puolisoaan ei saa tuoda työn perässä Suomeen, moni palaa takaisin.

– Vakituiseen työhön on tosi vaikea saada työntekijöitä. Jos ihmisellä on perhe, totta kai hän haluaa asua samassa paikassa perheensä kanssa, sanoo turkisalan yrittäjä Esa Rantakangas.

Puoliso 1700 euroa netto

Pelkän puolison saaminen Suomeen on vielä mahdollisuuksien rajoissa. Jos haluaa tuoda puolisonsa maahan, nettotulojen on oltava vähintään 1700 euroa kuukaudessa. Jos mukaan haluaa yhden lapsen, tuloraja nousee 2200 euroon nettomääräisenä. Jos perheessä on kaksi lasta, tarvitaan jo 2600 euron nettoansiot.

– Toimeentulovaatimus kohdistuu ensin siihen puolisoon ja sitten myös lapsiin. Mitä enemmän lapsia on, sitä vaikeampi on saada riittävät nettotulot aikaan, että perhe pystyisi tulemaan tänne, huomauttaa Rantakangas.

Suomalainen työelämä pitää myös huolen siitä, että ylitöitä ei tehdä liikaa. Ulkomainen työvoima olisi halukas tekemään paljon ylitöitä, jotta tulorajat saavutettaisiin, mutta siinä tule työaikalaki vastaan.

– Yhtälö vain on yksinkertaisesti sellainen, että järkevintä olisi helpottaa tulorajoja. Meillä on täällä työvoimapula, kun ollaan alueella, josta nuoret ihmiset muuttavat pois. Tarvitaan työntekijöitä ja toisaalta täällä on asuntoja tyhjinä, perustelee Rantakangas.

Pohjalaisliitot vetoavat

Pohjalaisista maakuntaliitoista yritetään nyt vedota valtakunnan tason päättäjiin.

– Täällä elämisen kustannukset ja vuokrat ovat aivan toista tasoa kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Näillä perusteilla tulorajoja pitäisi voida tarkastella alueellisesti, vaatii Keski-Pohjanmaan liiton Timo Pärkkä.

Turkistarhaaja Esa Rantakangas muistelee tilannetta, jossa ulkomailta tulleen puusepän perhe palautettiin takaisin lähtömaahan, kun tulotaso ei riittänyt.

– Ei osata huomioida sitä, että täällä pärjää vähemmällä, kun väki elää vaatimattomasti. En tiedä olisiko meidänkään kuusilapsisessa perheessä tuloraja aina täyttynyt, pohtii tarhaaja.

Hänen turkistarhallaan on noin puolet työvoimasta ulkomaista. Viime vuosien aikana vain kahdeksan on onnistunut yhdistämään perheensä ja jatkamaan elämää Pohjanmaalla. Sergei Savytskyi on yksi heistä: viiden vuoden työn paiskimisen jälkeen hän saavutti tulorajan, jolla sai vaimonsa ja lapsensa Suomeen.

– Nyt me olemme tosi iloisia, kaikki olemme yhdessä ja kaikki on hyvin, kertoo Kauhavalla asuva Sergei.

Esa Rantakangas on iloinen hänkin.

– Nämä lapset ovat täällä Suomessa päiväkodissa ja koulussa ja kyllä heistä taitaa suomalaisia tulla. Minun mielestäni se on semmoinen win-win-tilanne tälle koko seudulle.