Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on hieman aiemmin arvioitua pienempi, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla päästöennusteessaan.
Etlan mukaan kasvihuonekaasupäästöt ovat alentuneet sekä koronakriisin aiheuttaman tuotannon kutistumisen vuoksi että energiahuollon vähennettyä fossiilisten polttoaineiden käyttöä viime vuosina. Päästöennustearvio on tarkentunut myös Suomen hiilinielun osalta.
Uuden päästöennusteen mukaan hiilidioksidipäästöjen vähennystarve on nyt keskimäärin 5,8 prosenttia vuodessa, jos halutaan päästä hallituksen tavoitteeseen hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035.
Lue myös: EU:ssa yksi kahdeksasta kuolemasta yhteydessä ympäristöön: yhteys syöpiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin
Hiilineutraalius tarkoittaa käytännössä, että Suomen alueella syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja luonnollisen hiilinielun summan pitää olla nolla. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 56,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttia tonnia ja hiilinielu vastaavasti oli -10,3 miljoonaa tonnia. Polttoaineiden päästöt olivat noin kolme neljäsosaa kaikista kasvihuonepäästöistä.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähentynyt
Etla myöntää, että sen laskelmien valossa Suomen hiilineutraaliustavoite on yhä kova. Päästöjen vähennystarve on silti alentunut, sillä vielä tammikuussa vähennystarpeeksi arvioitiin 7,6 prosenttia vuodessa.
– Maailma on muuttunut. Arviotamme on alentanut jossain määrin koronakriisin aiheuttama tuotannon supistuminen, mutta vielä enemmän fossiilisten polttoaineiden käytön selvä väheneminen energiahuollossa viime vuosina. Sen lisäksi olemme estimoineet Suomen hiilinielua nyt uudella tavalla aiempaa tarkemmaksi, vastaava tutkija Ville Kaitila Etlasta sanoo tiedotteessa.
Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vaadittaisiin Kaitilan mukaan merkittävä teknologinen muutos yleisesti energian tuottamisessa sekä tuotantotavoissa suurimmilla päästötoimialoilla ja myös kotitalouksien kulutuksessa. Avainasemassa on kuitenkin fossiilisten polttoaineiden käytön selvä vähentäminen.