Mainos

Luodon tartuntaan oli varauduttu ennalta – Pohjanmaalla harjoiteltiin kesällä toimintaa tuhkarokon puhjetessa

2:07

Pohjanmaalla todetun tuhkarokkotartunnan tultua ilmi torstaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Vaasan sairaanhoitopiiri ovat tehneet saumatonta yhteistyötä. Askelmerkit ovat olleet kummallekin selvät, koska toimintaa vastaavassa tilanteessa harjoiteltiin juuri elokuussa.

Video: Rokotevastaisuus on kasvanut Pohjanmaan alueella vuosia. Osittain ilmiö voi olla tuontitavaraa Ruotsista.

THL:n erityisasiantuntija Mia Kontio kertoo, että harjoitus oli tuhkarokon osalta ensimmäinen laatuaan. THL:n kumppaniksi valikoitui Vaasan sairaanhoitopiiri ja Pietarsaari. Sekä ajoitus että maantiede osuivat siis nappiin Luodon tuhkarokkotapauksen kannalta –  eivätkä pelkästään sattumalta.

–  Halusimme harjoitella toimintaa laajamittaisen epidemian varalta, ja realistinen skenaario on sellaisella alueella, jossa rokotuskattavuus on matalampi, Kontio selittää.

Tämä pätee sekä Pietarsaareen että Luodon kuntaan. Rokotuskattavuus Luodossa on vain 75 prosenttia, kun se koko Suomessa on 95 prosenttia.

Elokuisessa harjoituksessa THL lähetti tiedon Pietarsaaren alueella todetusta tuhkarokkotapauksesta, jossa tartunnan saanut koululainen oli ehtinyt olla koulussa pari päivää. Eri kumppanit harjoittelivat yhteistyötä ja käytännön valmiussuunnitelman toteuttamista.

Yleistilanne Suomessa hyvä

Alueellisista vajeista huolimatta Kontio korostaa, että rokotustilanne on Suomessa ollut pitkään erittäin hyvä. Erityisen kattavasti otetaan pikkuvauvoille annettavaa viitosrokotetta, joka suojaa muun muassa poliolta, kurkkumädältä ja jäykkäkouristukselta.

Rokotusohjelman ajoitusten Kontio sanoo perustuvan tarkkaan harkintaan. Suomessa esimerkiksi MPR-rokotetta on alusta asti annettu kaksi annosta, vaikka joissakin Euroopan maissa rokottaminen aloitettiin yhdellä.

–  Näin taudit saatiin eliminoitua Suomesta todella nopeasti, Kontio toteaa.

WHO: Rokotteet pelastaneet tällä vuosituhannella miljoonia

Maailmanlaajuisesti tuhkarokkotilannetta on saatu parannettua merkittävästi. WHO:n mukaan rokotteilla on saatu vuoden 2000 jälkeen pelastettua yli 21 miljoonaa ihmishenkeä.

WHO on kuitenkin huolissaan tartuntojen määrän kasvusta: vuonna 2017 tartunnat kasvoivat yli 30 prosentilla edellisvuodesta. Järjestön mukaan Euroopassa tartuntojen syynä on rokotteista leviävä väärä tieto.

Rokotevastaisuudelle on Kontion mukaan monia syitä. Hän pitää tärkeänä, että syitä käydään vanhempien kanssa läpi ja mahdolliseen epätietoisuuteen puututaan.

Jotkut vanhemmat eivät halua aiheuttaa lapselle kipua ja haluavat välttää mahdollista kuumeen nousua. Toiset eivät pidä ajatuksesta, että lapsi altistuu rokotteen sisältämille aineille.

–  Jos lapsi kohtaa luonnontaudin, viruksen sisältämät ainemäärät ovat tuhatkertaisia, Kontio huomauttaa.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja