Loppuvatko Suomesta lumiset talvet? Pekka Pouta vastaa

Meteorologi Pekka Pouta ei usko, että Suomessa enää koskaan mitataan pakkasennätystä. Se johtuu muun muassa sulavasta pohjoisnavasta. Ilmiön takana on ilmastonmuutos. Katoavatko Suomesta myös lumiset talvet?

Talvet ovat olleet Suomessa viime vuosina hyvin kylmiä ja lumisia. Eikö ilmasto lämpenekään, meteorologi Pekka Pouta?

– Tiedämme erittäin varmasti, että ilmasto lämpenee. Ennustemallit kuvailevat aika hyvin sen lopputuleman, joka seuraa, jos kasvihuonekaasuja lisätään ilmakehään tietty määrä. Silti se, miten tähän vuosikymmenien aikana päädytään, on kysymysmerkki. Alku- ja lopputilanteen välillä ei edetä hallitusti kuin suoralla viivalla, vaan erilaiset ilmiöt aiheuttavat jopa maailmanlaajuisia yllätyksiä. Yksi yllätys on, että tällä hetkellä maapallon lämpeneminen näyttää etenevän hitaammin kuin ennusteissa, Pouta vastaa.

Havainnolle on annettu jo kaksi selitystä.

– On arvioitu, että meriin sitoutuu tällä hetkellä odotettua enemmän lämpöä. Toisen selityksen mukaan itse havainnoissa ei olisi annettu tarpeeksi suurta painoa napa-alueiden lämpenemiselle.

Suomen lämpötiloihin vaikuttaa suuresti se, tuleeko tänne ilmaa kylmästä Siperiasta vai lounaasta lauhalta Atlantilta. Ilmastonmuutoksen aikaansaamat ilmiöt saattavat vaikuttaa virtauksiin.

Pekka Pouta.Otto Turunen/Lehtikuva

– Jotkin ennustemallit väittävät, että pohjoisten napa-alueiden syksyisellä sulamisella olisi osansa tuulen suuntaan. Eli että vähenevä jää suosisi Suomessa itäisiä ilmavirtauksia ja talvista tulisi kylmiä. Tämä ei kuitenkaan ole ihan yksiselitteistä, sillä esimerkiksi vuonna 2007 oli siihen mennessä vähiten jäätä Pohjoisnavalla, ja sitä seurasi Suomen lauhin talvi siihen mennessä.

– Sitä paitsi Suomen ilmastossa on luonnostaankin valtaisaa luontaista vaihtelua. Vaikka jokin asia ilmastonmuutoksessa siis vaikuttaisi tietyn ilmavirtaustyypin yleisyyteen, niin Suomen mittakaavassa koko vaikutus häviäisi pitkäksi aikaa luonnollisen vaihtelun alle.

Viime talvina itäinen virtaustyyppi on ollut Suomessa hallitseva.

– Käytännössä lounaistuulet ja -virtaukset ovat puuttuneet. Sitä ennen ne hallitsivat monta vuotta niin, että eräänä talvena – olisiko ollut vuonna 2008 – avantouimareilta jopa puuttui Suomenlahdelta avanto.

Ei enää koskaan pakkasennätystä?

Pohjoisnavan jääpeitteen häviämistä ei ole pystytty kuvaamaan ilmastoskenaarioissa läheskään tarpeeksi hyvin. Pouta sanoo, että ilman sitä Suomenkaan talvi-ilmaston kuvailu ei ole kovin uskottavalla pohjalla.

– Jos esimerkiksi matalapaineet alkavat kulkea jatkuvasti paljon pohjoisempaa reittiä eli Grönlannin eteläpuolitse, ne nostavat Atlantilta yhä voimakkaammin lämmintä ilmaa pohjoiseen. Tällaisen lounaisvirtaustyypin toteutuessa edes Lappiin ei välttämättä tule kunnolla lunta ja sielläkin joudutaan useammin miettimään, tuleeko jouluksi valkea maa.  Hiihtokeskukset joutuvat pulaan, kun kausi alkaa myöhään ja päättyy varhain. Mikäli taas käy niin, että matalapaineet jylläävät Keski-Euroopassa, Suomi jää matalapaineiden reitin kylmälle puolelle. Silloin meillä on jatkossakin "oikea talvi".

– Itse uskon, että pohjoisnapa on sula 40–50 vuoden kuluttua. Silloin "ikkuna", josta kylmä ilma voi Suomeen virrata, kapenee. Kyllä tänne välillä päässee lurahtamaan kylmää ilmaa Pohjois-Venäjältä, jolloin Suomessakin on ihan varmasti kunnon lumipeite ja kylmä. Mutta jos pohjoinen napa-alue sulaa täysin syyskesällä ja sinne jää iso lämpövarasto, todennäköisesti kylmä talvi kuitenkin alkaa jonkin verran myöhemmin. Se tarkoittaa, että valkeat joulut harvenevat.

Suomen alin lämpötila on mitattu Kittilän Pokassa 28. tammikuuta vuonna 1999: -51,5 Celsiusastetta.

– En usko, että Suomessa enää koskaan mitataan pakkasennätystä. Kovimmat pakkaset on täällä jo koettu. Kylmin aika tulee siirtymään niin pitkälle kohti kevättä, että tuolloin aurinko alkaa jo vaikuttaa ja Jäämeri on tavallista sulempi. Vaikka viime vuosina on ollut kunnon pakkasia, niin ne ovat olleet yllättävän heikkoja siihen nähden, mistä ilma on tullut. Käytännössä on ollut niin äärikylmä säätyyppi kuin voi olla, ja silti ollaan oltu kaukana pakkasennätyksestä, Pouta sanoo.

– Siihen en usko, että ilmasto muuttuisi tulevaisuudessa Etelä-Suomessakaan täysin lumisateettomaksi. Siitä pitää huolen auringonvalon puuttuminen talvella sekä Suomen itäpuolella oleva laaja Venäjän maa. Pysyvä lumipeite voi kyllä puuttua monina talvina kokonaan, jos ilmavirtaus puhaltaa lähinnä lounaan puolelta.

Keskiarvot Suomessa poikkeuksia

Arvailuja ilmastonmuutoksen etenemisestä on hankala tehdä, mutta on tärkeää yrittää.

– Talot, joita nyt rakennetaan, tulevat elämään elinkaarensa ihan toisessa ilmastossa kuin nyt: kuinka suurta lumikuormaa niiden pitää tulevaisuudessa kestää? Mihin talon voi tulvien kannalta pystyttää? Myös nyt istutettavat puut joutuvat kestämään aivan toisenlaisia oloja: kannattaisiko metsään istuttaa uusia puulajeja?

– Valitettavasti arviointeja tehdessä unohtuu helposti Suomen sään hillitön vaihtelevuus, joka käsittääkseni tulevaisuudessa jopa jonkin verran lisääntyy. Keskiarvot eivät ole tyypillisiä tilanteita, vaan Suomen ilmastossa itse asiassa harvinaisia poikkeuksia, Pouta sanoo.

Tilastoja Suomesta

Lähde: Ilmatieteen laitos

Lähde: Ilmatieteen laitos