Lohikauden karu saldo: Nousevien kalojen määrä putosi sekä Tenolla että Tornionjoellla

9:14
Torniojoen lohikanta on puolittunut kahdeksassa vuodessa.

Kalojen kuninkaan eli villilohen vuosittaisien nousumäärät suomalaisiin kutujokiinsa ovat laskussa. Varsinkin, jos vertaa vuosituhannen alkuun. Kovin montaa vapaana virtaava lohijokea ei Suomesta tänä päivä kalastettavaksi tai muuten vain ihailtavaksi edes löydy.

Lohen kalastuskausi loppui kolmisen viikkoa sitten. Legendaarisella Tenojoella ei heikon kalatilanteen vuoksi saanut kalastaa lainkaan. Myös suuri kyttyrälohien invaasio nosti Tenon otsikoihin. Paras lohijokemme oli menneelläkin kaudella Tornion – Muonionjoki.

Tornionjoella pientä hiipumista

Ruotsin puolelta Torniojärvestä alkavalla, Lappean kohdalla Suomeen loiskahtavalla joella on mittaa kunnioitettavat yli 500 kilometriä. Lähes joka kesä Tornionjoesta saadaan saaliiksi yli 20 kiloisia jättilohia.

Tornionjoen nousukalamäärät ovat olleet parhaina vuosina hurjia. Vuonna 2014 jokeen nousi yli 100 000 lohta. Luonnonvarakeskuksen kaikuluotainseurannan mukaan vuosina 2016 ja 2021 päästiin lähes samoihin lukemiin. Vuosina 2010 ja 2011 ilmassa oli katastrofin aineksia, kun nousukalojen määrä oli jopa alle 20 000. Tänä vuonna nousukaloja laskettiin hieman yli 50 000.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi muistuttaa, että kaikilla lohikannoilla nousuvaihtelua on paljon.

– Ennustaminen on lohen kanssa hyvin vaikeaa. Poikasia lähtee merelle paljon ja merikalastus on vähentynyt, niin siltä pohjalta voisi ajatella, että tuosta ei ensi vuonna voi paljon tätä vuotta alemmas mennä.

Romakkaniemi muistuttaa, että menneinä vuosina on Tornionjoella ollut hyvinkin paljon ylikalastusta.

Hopeakylki nousee Simojokeen

Oulusta noin 80 kilometriä pohjoiseen virtaa Simojoki. Noin 190 kilometrin pituinen Simo virtaa peräpohjalaisessa maisemassa Simojärvestä kohti Perämerta. Joessa kutee vielä alkuperäinen Itämeren lohikanta.

Simojoki on pohjoisempia serkkujaan huomattavasti pienempi. Luonnonvarakeskuksen lohihavainnot kertovat, että lähiaikojen paras lohivuosi on ollut 2016, kun kuohuissa laskettiin yli 5 000 lohta. Viime vuosinakin jokeen on uinut lähes 4 000 lohta vuodessa.

Pienimmillään Simojoen koskia on yrittänyt ylös alle tuhat kalaa vuosina 2010 ja 2011.  Viime kesänä jokeen ui noin 3 200 lohta.

– Simojoki on tyypillinen Itämeren lohen kotijoki. Simojoen lohikanta on omanlaisensa, ja silläkin tavalla suojelun arvoinen, Romakkaniemi sanoo.

Tenolla ei kalastettu

Suomen ja Norjan välillä rajajokena virtaa legendaarinen Teno. Mittaa virralla on noin 360 kilometriä.

Tenolla lohen tilanne on sellainen, että lohen kalastus on ollut kielletty jo kahtena kesänä. Samalla Teno on ollut otsikoissa suuren jokeen nousseen kyttyrälohimäärän vuoksi.

Vuonna 2018 kaloja tuli virtaan noin 32 000. Vuonna 2020 laskuri näytti ainoastaan evän verran päälle 14 000 kalaa. Paremmin meni vuonna 2021, kun lohia nousi hieman päälle 26 000. Tenoon nousi tänä kalastuskautena hieman yli 22 000 lohta.

– Tenon tilanne huolestuttaa, varsinkin jos katsoo pidemmällä juoksulla. Tenon lohihan on mennyt alamäkeen jo pitkään. Se kehitys on lähtenyt käyntiin siellä, mikä on ollut käynnissä muualla Pohjois-Atlantin lohijoissa, Romakkaniemi muistuttaa.

Kaikki jokien lohiseurannat tehdään kaikumittauksin kalastuskauden aikana.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja