Tänään vietetään Runebergin päivää. Kansallisrunoilijan vaimon, Fredrikan tiettävästi leipomat tortut ovat kaikille tunnettuja. Vähemmän tunnettua taas on Runebergin kiinnostus serbialaiseen runouteen.
Pietarsaaressa syntynyt ja Porvoossa suurimman osan elämästään asunut Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) oli romanttinen ja eeppinen runoilija. Hänen tyylinsä vetoaa edelleen nykysuomalaisiin.
– Hänen romanttiset runonsa ovat vaikuttavia, soinnillisia ja tunteellisia, sanoo muusikko Kari Halme, joka säveltänyt paljon musiikkia Runebergin liki parisataavuotisiin teksteihin.
Historioitsija Laura Kolbe kiteyttää sen, miksi Runeberg yhä nykyään nauttii kansallisrunoilijan asemasta.
– Hän oli ensimmäinen, joka sanoitti, mitä Suomi on ja mitä suomalaisuus on. Hän antoi suomalaisille kasvot ja identiteetin, Kolbe sanoo.
Runebergin kirjallinen tuotanto ajoittuu ajalle, jolloin Euroopassa tapahtui suuria mullistuksia ja useita kapinoita ja vallankumouksia. Ensimmäisen teoksensa Runeberg julkaisi vuonna 1830.
Lue myös: Tänään liputetaan kansallisrunoilijamme kunniaksi – moni pistää myös suun makeaksi
Kolbe painottaa, että Runebergin runous korosti aina lojaaliutta valtiovaltaa ja esivaltaa kohtaan.