Liki puolet matkaajista ottaa riskin – kotiinpaluu voi maksaa tuhansia euroja
Suomalainen vakuuttaa herkemmin matkatavaransa kuin itsensä.Lehtikuva
Julkaistu 23.12.2015 11:21
MTV UUTISET
Lähes puolet suomalaisista matkailijoista ottaa riskin lähtiessään ulkomaille. Vaikka matkustustiedotteet luetaan huolella, riittävän kattava vakuutus jää usein ottamatta.
Kyyti kotiin saattaa tulla kalliiksi, sillä paluu ambulanssikoneella maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Vainajan kotiuttaminen ulkomailta maksaa myös tuhansia. Ilman vakuutusta kuluista vastaa matkustaja tai hänen omaisensa.
Matkailu lisääntyy – samoin kuolemat
Suomalaisten surullisemmista kohtaloista ulkomailla pitää kirjaa ulkoministeriön konsuliasioiden yksikkö.
Yksikössä kirjattiin viime vuonna (2014) 520 suomalaisen kuolleen ulkomailla.
Flora Kuparinen työskentelee tiiminvetäjänä kriisi- ja avustustilanteissa.
– Luku on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Vuonna 2004 kuolleita oli 324. Ihmiset tietysti matkustavat nyt aiempaa enemmän.
Suomlalaisia menehtyy ulkomailla lähinnä sairaustapauksiin ja tapaturmiin.Colourbox
Riski ja yllätys
Ihmiset matkustavat nykyisin myös aikamoisella riskillä. Vain noin puolella on riittävä henkilövahingot kattava matkavakuutus, joka on tilanteissa olennainen.
– Kuljetusten hinnat hätätapauksissa saattavat yllättää. Paitsi ambulanssilennoissa, niin myös vainajien kotiuttamisen kulut ovat aika suuret. Puhutaan useammista tuhansista euroista, kertoo Kuparinen.
– Vainaja voidaan joko tuhkata ennen kuljetusta tai sitten lähettää arkussa. Tämäkin menee vakuutusyhtiöiden kautta. Jälleen jos vakuutusta ei ole, läheiset maksavat kulut.
Vakuutuksen kattavuus on syytä tarkistaa ennen matkalle lähtöä. Useimmat vakuuttavat herkemmin matkatavaran kuin ihmisen. Eri maissa ja alueilla vakuutukset myös vaihtelevat.
Sotatoimialueiden vakuutukset ovat hinnoiltaan omaa luokkaansa, mutta ”seikkailumatkailu” ei ulkoministeriön mukaan suomalaisia varsinaisesti kiinnostakaan.
Lähtökohtana välttämättömyys
Henkilövakuutusten tuotepäällikkö Sirppa Nieminen vakuutusyhtiö Fenniasta selvittää, että suomalaisia kuljetetaan ambulanssilennoilla silloin, kun kyseessä on ehtojen mukaan korvattava matkasairaus tai tapaturma ja ambulanssilento on lääketieteellisesti välttämätöntä.
Ambulanssilennon tarvekartoituksia tekee esimerkiksi Tanskassa päämajaansa pitävä SOS International.
Minkälainen vakuutuksen sitten pitäisi olla, että on oikeutettu ambulanssilentoon?
– Matkustajavakuutus kattaa lennon, mikäli vakuutus on otettu matkan tarpeita vastaavaksi. Esimerkiksi, jos kyseessä on lomamatka ja vakuutetun matkavakuutus on voimassa myös lomamatkoilla, kattaa vakuutuksen hoitokuluosa lennot, mikäli ne on todettu välttämättömäksi matkasairauden hoidoksi, Nieminen vastaa.
Fennian korvauspalveluiden asiantuntija Katja Uus-Leponiemi puolestaan laskee, että ambulanssilentoja on Fenniassa vuosittain muutamasta tapauksesta kymmeneen. Niiden hinnat vaihtelevat suuresti matkakohteesta riippuen ja maksavat keskimäärin muutamia kymmeniä tuhansia euroja.
Kaukaisemmista kohteista hinta voi ylittää 100 000 euroa.
Tuhkauurna tai arkku puolestaan tuodaan Suomeen usein reittikoneella.
Omaiset päättävät kotiutuksesta –hinta voi olla yllätys.Lehtikuva
Rikokset harvinaisia
Suomalaisten kuolemantapauksissa ulkomailla tehdään yhteistyötä paikallisten viranomaisten, vakuutusyhtiöiden ja omaisten kanssa.
Ulkoministeriön mukaan rikoksen uhreina menehtyy maailmalla kaikkiaan parisenkymmentä henkilöä vuodessa, itsemurhia tehdään hieman enemmän.
Espanjassa menehtyi viime vuonna 150 suomalaista. Suurin osa heistä kupsahti samoin kuin kotimaassa eli sairaustapauksiin tai tapaturmaisesti. Rikostapaukset ovat harvinaisempia.
– Rikostapauksissa paikallisen poliisin tehtävä on ensisijaisesti selvittää rikos, kertoo konsuli Katariina Hautamäki-Huuki Madridista.
Ulkoministeriö saattaa tosin pyytää jatkoselvityksiä toisesta valtiosta. Viime vuonna näitä tapauksia oli kymmenkunta. Omaiset toivovat selvityksiä paljon useammin.
Omaisten mielestä ulkoministeriön tulisi tutkia kuolemantapauksen olosuhteita tarkemmin 100-200 tapauksessa.
– Jossain vaiheessa sitten kuullaan omaisten toiveita siitä, palautetaanko vainaja kotimaahan tuhkattuna vai arkussa, sanoo Hautamäki-Huuki.
Tämä päätös on merkittävä, jos jotain on jäänyt epäselväksi. Suurin osa arkkukotiutetuista vainajista tutkitaan oikeuslääkärin toimesta myös Suomessa. Pohjoismaista tulleet ovat poikkeus, sillä pohjoismaista kuolemansyyntutkintaa pidetään luotettavana.
Tosin yli sata vainajaa palautetaan kotiin hieman edullisemmin tuhkana, joten kotimainen kuolemansyyntutkinta jää tekemättä.
Joskus omaisen hautapaikan ratkaisee juuri kotimatkan kalleus. Silloin vainajan viimeiseksi leposijaksi tulee ulkomainen kalmisto.
