Mainos

Liittopomot kummastelevat kiky-tuntien saamaa huomiota – Helle-Aalto pohjusti neuvotteluja: "24 tuntia näyttävät saavan mittasuhdetta suuremman osan keskustelussa"

12:40
Video: Kilpailukykysopimuksesta ja syksyn liittokierroksesta keskusteltiin myös aamun Huomenta Suomessa. Vieraina olivat EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SAK:n pääjohtaja Jarkko Eloranta.

Kilpailukykysopimuksen 24 tunnin työnajanpidennys on nousemassa tulevan neuvottelukierroksen suurimmaksi kiistakysymykseksi.

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kummasteli tänään asian saamaa huomiota.

– Kilpailukykysopimuksen 24 tuntia näyttävät saavan mielestäni vähän mittasuhdetta suuremman osan koko tässä keskustelussa.

– Vähän näyttää olevan niin, että kun työpaikoilla tehdään keskimäärin 1600 tai 1700 tuntia töitä vuodessa, niistä tunneista kovin moni ei tunnu olevan kauhean kiinnostunut, vaan ainoastaan 24 tunnin palkattomasta osuudesta, Aalto totesi.

"Myös työmurros otettava huomioon"

Teknologiateollisuuden Minna Helle on todennut, että kilpailukykysopimuksessa sovitun 24 tunnin työajanpidennyksen on jatkuttava.

Myös Paperiliiton Petri Vanhala sekä Ammattiliitto Pro:n Jorma Malinen ihmettelivät kikytuntien saamaa huomiota.

– Meilläkin nousee esille 24 tunnin keskustelu, mutta ei siihen saa kiinnittää loputtoman paljon huomiota. Se ei saa olla se suurin juttu. Tärkeintä meille on, että olemme saaneet metsän kautta investointeja Suomeen, Vanhala toteaa.

Malisen mukaan yksi tärkeimmistä asioista on kuitenkin koulutus.

– Meille on myös tärkeää että otetaan huomioon työmurros, digitalisaatiokehitys ja pyritaan koulutuksen ja osaamisen parantamiseen, Malinen sanoi.

Li Andersson jyrähti palkatonta työta vastaan 

Myös opetusministeri Li Andersson (vas.) otti eilen Facebookissa kovasanaisesti kantaa Elinkeinoelämän keskusliiton ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ylistäviin puheisiin kilpailukykysopimuksesta.

– Siihen on näköjään tultu, että työnantajat ja poliittinen oikeisto yrittävät saada meitä uskomaan, että palkaton työ on hyvä työllisyystoimi, palkkatuetun työn ollessa huono, Andersson kirjoitti.

Andersson pitää irvokkaana, että hyvästä osaamisesta tunnetussa Suomessa palkaton työ nähdään keinona vauhdittaa talouskasvua ja parantaa työllisyyttä.

Andersson huomautti myös, että ihmisellä on oikeus saada kunnollinen korvaus tekemästään työstä.

Teknologiateollisuus ja vientiliitot tapasivat tänään perinteiseen tapaan syksyn alla. Työmarkkinaosapuolet kuulivat Suomen Pankin arvion talouskehityksestä. Paikalla olivat metsäteollisuuden, kemiateollisuuden ja teknologiateollisuuden lisäksi työntekijäliitot.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja