Venäjän ulkopolitiikka on muuttunut radikaaliksi tavoitteeksi kohti suurvaltaa.
Imperialistiset haaveet alkoivat Venäjällä Vladimir Putinin valtakaudesta 25 vuotta sitten.
Tätä mieltä on Nina Andrianova, joka toimii johtavana tutkijana Ukrainan kansallisessa puolustusyliopistossa.
Ennen Putinin valtakauden alkua vuosina 1991–2000, Venäjän ulkopolitiikan tärkein tavoite oli integroituminen lännen johtamaan kansainväliseen järjestelmään. Putinin noustua Venäjän presidentiksi kaikki muuttui.
– Putinin vallassaolon aikana vuosina 2000–2008 Venäjän tärkeimmäksi ulkopoliittiseksi päämääräksi nousi suurvalta-aseman palauttaminen, sanoi ukrainalainen Andrianova.
Lisäksi Neuvostoliiton jälkeisen alueen valvonnan vahvistaminen oli Putinin ensimmäisen presidenttikauden aikana tärkeässä roolissa.
Lue myös: Tämä on Ukrainan sodan tärkein opetus, brittiasiantuntija kertoo
Moninapainen maailma
Vuonna 2008 Venäjän hyökättyä Georgiaan, Putinin imperialistiset haaveet olivat Andrianovan mukaan täysin selvät.
Aleksanteri-instituutin professori Marianna Muravjeva kommentoi aiemmin MTV Uutisille, että vuonna 2008 Putin ei joutunut minkäänlaiseen vastuuseen Georgian sodasta ja siitä saatiin lopulta maksaa Ukrainan sodalla.
– Länsi oli liian sinisilmäinen 17 vuotta sitten, Muravjeva sanoi.
Venäjän ulkopolitiikka vuosina 2008–2014 oli Andrianovankin mukaan jo paljon hyökkäävämpi ja siinä oli enemmän vastakkainasettelua Venäjän ja lännen välillä.
– Kuitenkin ennen Venäjän hyökkäystä Krimille vuonna 2014, välit länteen olivat kohtalaiset hyvät ja keskusteluyhteys oli auki. Laajamittaisen Ukraina-hyökkäyksen jälkeen vuonna 2022 Venäjän ja lännen välit katkesivat ja pakotteet tulivat kuvioihin, Andrianova sanoi.
Venäjän tavoite tällä hetkellä on haalia lisää yhteistyökumppanimaita ja kasvattaa aseteollisuuttaan.
– Venäjä on saavuttanut myös ulkopoliittisesti tärkeimmän tavoitteensa eli moninapaisen maailmanjärjestyksen luomisen, Andrianova sanoi.