Liberiaa koskevassa sotarikosoikeudenkäynnissä väännetään yhä tekoajasta – syytetyn mukaan turvatalosta olisi ollut mahdotonta lähteä salaa

Sotarikosoikeudenkäynti jatkuu Liberiassa – vieraana asianajaja Kaarle Gummerus 5:40
Näin asiantuntija Kaarle Gummerus kommentoi poikkeuksellista sotarikosoikeudenkäyntiä viime toukokuussa.

Liberia-sotarikosoikeudenkäynnissä Tampereella kuultiin keskiviikkona uudestaan syytettyä miestä. Aiheena olivat erityisesti vuoden 2003 tapahtumat, joista on oikeudenkäynnin kuluessa esitetty hyvin erilaisia näkemyksiä.

Puolustuksen mukaan syytetty Gibril Massaquoi, 52, oli maaliskuusta 2003 lähtien turvatalossa Sierra Leonen pääkaupungissa Freetownissa. Sierra Leonen erityistuomioistuin siirsi Massaquoin perheineen turvataloon sen jälkeen kun hän oli luvannut todistaa entisiä aseveljiään vastaan sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä.

Oikeudenkäynnin aikana asiassa on tullut esiin todistajia, joiden mukaan Massaquoi olisi kuitenkin nähty naapurimaan Liberian pääkaupungissa Monroviassa vielä tämänkin jälkeen.

Massaquoi: Talo tarkistettiin kahden tunnin välein

Oikeudenkäynti Pirkanmaan käräjäoikeudessa alkoi helmikuussa. Sen aikana tuomioistuin on käynyt kaksi kertaa Länsi-Afrikassa kuulemassa todistajia ja vierailemassa väitettyjen rikosten tapahtumapaikoilla.

Kysymys siitä, milloin väitetyt rikokset ovat tapahtuneet, on ollut oikeudenkäynnissä koko ajan keskeinen ja ongelmallinen. Näyttö jutussa perustuu paljolti todistajien kertomaan, mutta heidän kuulemisensa 20 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen on ollut monin tavoin haastavaa.

Syytteiden mukaan Massaquoi syyllistyi raakuuksiin eri alueilla Liberiassa. Monroviassa häntä syytetään muun muassa lukuisten siviilien surmaamisesta.

Keskiviikkona Massaquoi kertoi oikeudelle samoin kuin helmikuussa, että meni perheensä kanssa turvataloon Sierra Leonessa 10. maaliskuuta 2003, eikä koko vuonna enää poistunut sieltä ilman turvamiehiä.

– Tapasin ainoastaan erityistuomioistuimen edustajia. He joko tulivat luokseni turvataloon tai turvamiehet veivät minut erityistuomioistuimeen, Massaquoi sanoi.

Massaquoin mukaan hänen olisi ollut mahdotonta lähteä salaa turvatalosta, jota turvamiehet vartioivat ympärivuorokautisesti.

– Aluetta ympäröi aita, jossa oli vain yksi portti, jota turvamiehet vartioivat -- he myös tarkastivat talon sisätilat, takapihan ja alueen kahden tunnin välein.

Ollut vangittuna yli puolitoista vuotta

Massaquoita syytetään muun muassa murhista, törkeistä raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.

Massaquoin syytetään tehneen rikokset RUF:n riveissä. Naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. RUF taisteli kotimaansa Sierra Leonen lisäksi Liberiassa sittemmin sotarikoksista tuomitun presidentti Charles Taylorin tukena.

Puolustuksen mukaan Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.

Oikeudenkäynti on pitkittynyt alkuperäisestä aikataulustaan eikä vielä ole tiedossa, milloin se saadaan päätökseen. Sierra Leonessa syntynyt ja Suomessa yli kymmenen vuotta asunut Massaquoi on istunut tutkintavankeudessa viime vuoden maaliskuusta.

Pääsi Suomeen todistettuaan RUF:ää vastaan

Massaquoi on kertonut oikeudessa olleensa parikymppinen, kun RUF sieppasi hänet kotikylästään vuonna 1991 monien muiden lailla. Massaquoin mukaan kerran hän pakeni, mutta palasi ryhmään kun kuuli, että kapinalliset uhkasivat tappaa hänen äitinsä.

Vuosien varrella Massaquoi eteni RUF:ssä vaikutusvaltaisiin asemiin. Puolustuksen mukaan ajan mittaan hänen välinsä RUF:n johtoon kuitenkin viilenivät, ja vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan RUF:ää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa. Sen myötä hän pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.

Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti tutkinnan Massaquoista vuonna 2018. Sitä ennen Suomen viranomaiset olivat saaneet tietoja Massaquoin väitetyistä teoista sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta.

STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi.

Lue myös:

    Uusimmat