Käräjäoikeuden syyttömäksi katsoma sierraleonelaismies palaa oikeuden eteen: Syytetään murhista, raiskauksista ja sotarikoksista

Syyttäjät valittivat käräjäoikeuden ratkaisusta hoviin. Heidän mukaansa käräjäoikeus vaati todistajilta mahdottomia tilanteessa, jossa väitetyistä rikoksista on kulunut parikymmentä vuotta.

Käräjäoikeus teki kaksi matkaa Länsi-Afrikkaan kuulemaan todistajia ja vierailemaan väitettyjen rikosten tapahtumapaikoilla. Syyttäjien mukaan oikeus vaati todistajilta virheettömiä todistajankertomuksia tai muuten se katsoi kertomuksen epäluotettavaksi.

–  Käräjäoikeus on – – katsonut, että vain virheettömät todistajankertomukset (ei minkäänlaisia muutoksia, lisäyksiä eikä poistoja) voidaan ottaa syyksilukemisen perustaksi. Kun tällaisia todistajankertomuksia ei ole ollut, asiassa on jäänyt varteenotettava epäily Massaquoin syyllisyydestä. Käräjäoikeuden lähtökohta on käsityksemme mukaan elämälle ja todistajapsykologiselle tutkimukselle vieras, syyttäjät kirjoittavat.

Syyttäjien mukaan käräjäoikeus myös sekoitti eri syytekohtiin liittynyttä näyttöä niin, että joidenkin todistajien kertomuksiin liittyneet epäselvyydet olivat käräjäoikeuden arviossa heijastuneet myös muihin todistajiin.

Syyttäjät: Käräjäoikeus ei voi tietää, mikä sisällissodissa oli "yleisen elämänkokemuksen" mukaista

Vuosien varrella Massaquoin välit RUF:n johtoon viilenivät, ja vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan ryhmää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa.

Käräjäoikeuden mukaan asiassa saatiin uskottavaa selvitystä siitä, että Massaquoi oli vuodet 2002–2003 Sierra Leonessa. Oikeuden mukaan olisi myös ollut yleiselle elämänkokemukselle vierasta, että hän olisi tuolloin vaarantanut oman turvallisuutensa tai yhteistyönsä erityistuomioistuimen kanssa lähtemällä sotimaan Liberiaan.

Lue myös: Ihmissyöntiä, lasten polttamista nuotion yllä – todistaja kertoo Suomessa syytetyn  hirmuteoista Liberiassa: "Ihmisiä tapettiin kuin muurahaisia"

Syyttäjien mukaan Pirkanmaan käräjäoikeudella ei voi olla käsitystä siitä, mikä Sierra Leonen ja Liberian sisällissodissa oli "yleisen elämänkokemuksen" mukaista.

–  Näihin sisällissotiin osallistuneiden ajatusmaailma ja toimintaympäristö ovat olennaisesti poikenneet siitä, mihin me sotia ulkoapäin ja jälkikäteen tarkkailevat, käräjäoikeus mukaan lukien, olemme tottuneet – – Jos todistelu puoltaa tietynsuuntaista johtopäätöstä, tuota johtopäätöstä ei voida kääntää toiseksi alistamalla se ”yleiselle elämänkokemukselle”, syyttäjät kirjoittavat valituksessaan.

Puolustus arvostelee KRP:n esitutkintaa ja järjestöjen osallisuutta siinä

Sierra Leonen erityistuomioistuimessa todistettuaan Massaquoi pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.

Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti tutkinnan hänestä vuonna 2018. Sitä ennen Suomen viranomaiset olivat saaneet tietoja hänen väitetyistä teoistaan sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta (GJRP).

Massaquoin puolustus on arvostellut kovin sanoin järjestöjen roolia asiassa ja katsonut, että se rapauttaa henkilötodistelun näyttöarvoa jutussa.

Puolustuksen mukaan kaksi GJRP:n työntekijää oli hoitanut KRP:n puolesta mahdollisten todistajien ja todisteiden etsimistä sekä alustavia puhutteluja, mikä on Suomen esitutkintalain vastaista. Puolustuksen mukaan sekä GJRP:n että Civitas Maximan työntekijät olivat yhteydessä mahdollisiin todistajiin vielä oikeudenkäynninkin aikana. Puolustus on epäillyt, että todistajia oli vähintään johdateltu Massaquoin tunnistamiseen.

–  Toisesta oikeuskulttuurista tulevat yksityiset toimijat eivät ole perehtyneet Suomen esitutkintalainsäädäntöön tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksiin. Jo lähtökohtaisesti käytetty menettelytapa vaarantaa sillä hankitun näytön luotettavuuden, puolustus kirjoitti lausumassaan hovioikeudelle.

Puolustus on voimakkaasti kyseenalaistanut järjestöjen puolueettomuuden asiassa.

–  Lahjoitusvaroin toimivalle CM:lle ja sen täysin rahoittamalle GJRP:lle olisi syyksilukevasta tuomiosta seurannut erityistä huomiota. Väite perustuu siihen, että CM omilla internetsivuillaan esittelee Massaquoita vastaan käydyn oikeudenkäynnin yhtenä omista jutuistaan (”our cases”) ja CM:n palkkaamat henkilöt uutisoivat päivittäin oikeudenkäynnin kulusta CM:n verkkosivuilla. On selvää, että syyksilukeva tuomio olisi tuonut järjestölle lisää näkyvyyttä ja uskottavuutta ja siten lahjoitusvaroja, puolustus sanoo.

Oikeudenkäynnin järjestäminen on Suomen velvollisuus

Käräjäoikeuden tavoin myös hovioikeus aikoo matkustaa Sierra Leoneen ja Liberiaan kuulemaan todistajia ja vierailemaan epäiltyjen rikosten tapahtumapaikoilla. Ensimmäiselle matkalle lähdetään kuun vaihteessa ja toiselle toukokuussa. Oikeudenkäynnin on määrä päättyä kesäkuussa.

Oikeuskäsittelyn järjestäminen on Suomen juridinen velvollisuus. Kansainvälisten sopimusten mukaan kaikkien maiden pitää etsiä sotarikoksista epäiltyjä ja joko luovuttaa heidät toiseen maahan tai pistää oikeudenkäynti pystyyn itse. Massaquoin tapauksessa Liberia ei ole vaatinut hänen luovuttamistaan.

Toisin kuin Sierra Leonessa, Liberiassa sodan julmuuksia selvittävää erityistuomioistuinta ei ole perustettu, vaikka vaatimuksia siitä on esitetty monesti. Liberian sisällissodasta on nostettu aiemmin syytteitä vain muutamissa tapauksissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Suomen aiempi kansainvälinen sotarikosjuttu koski Ruandaa. Seitsemänkymppinen Francois Bazaramba istuu elinkautista Ruandassa vuoden 1994 kansanmurhan aikana tehdystä joukkotuhonnasta. Tuomion mukaan hän käski surmata seitsemän ihmistä ja surmasi itsekin useita ihmisiä. Hän on koko ajan kiistänyt syyllisyytensä.

Bazaramba on ollut vankeudessa keväästä 2007 lähtien. Viime vuonna Helsingin hovioikeus hylkäsi toisen kerran hänen hakemuksensa päästä ehdonalaiseen vapauteen.

• 27.2.14:23
  Seksuaalirikokset

  Mies raiskattiin pornokaupassa Helsingissä
• 26.2.16:27
  Vastaamo

  Rikostoimittajien kommentti: Aleksanteri Kivimäen maksimirangaistus oli pettymys vain hänelle itselleen
• 26.2.13:20
  Vastaamo

  Hovioikeus kiristi Vastaamo-tuomiota – mitä Aleksanteri Kivimäelle tapahtuu nyt?
• 26.2.12:45
  Vastaamo

  Syyttäjät tyytyväisiä Vastaamo-tuomioon – toivovat uhrien kokevan oikeudenmukaisuutta
• 26.2.12:02
  Vastaamo

  Asianajaja Kivimäestä: "En tiedä, missä hän on" – menee vankilaan, jos käsky käy
• Lataa lisää