Osapuolten viimeiset argumentit oikeudelle kuullaan tänään ja maanantaina. Vielä ei ole tiedossa, milloin käräjäoikeuden tuomiota voidaan odottaa.
Liki vuoden kestänyt Liberia-sotarikosoikeudenkäynti Pirkanmaan käräjäoikeudessa päättyy osapuolten loppulausuntoihin tänään ja maanantaina. Sen jälkeen oikeus jää pohtimaan tuomiotaan.
Suomessa yli kymmenen vuotta asunutta sierraleonelaismiestä syytetään muun muassa murhista, törkeistä raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003. Gibril Massaquoi, 52, on kiistänyt kaikki syytteet.
Oikeudenkäynti Pirkanmaan käräjäoikeudessa alkoi viime vuoden helmikuussa. Oikeudenkäynnin aikana tuomioistuin on käynyt kaksi kertaa Länsi-Afrikassa kuulemassa todistajia ja vierailemassa väitettyjen rikosten tapahtumapaikoilla.
Massaquoin syytetään tehneen rikokset sierraleonelaisen Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmän riveissä. Naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. RUF taisteli kotimaansa Sierra Leonen lisäksi Liberiassa sittemmin sotarikoksista tuomitun presidentti Charles Taylorin tukena.
Puolustuksen mukaan Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.
Väitettyjen rikosten ajankohdasta kiistaa
Kysymys siitä, milloin väitetyt rikokset ovat tapahtuneet, on ollut oikeudenkäynnissä koko ajan keskeinen ja ongelmallinen. Näyttö jutussa perustuu paljolti todistajien kertomaan, mutta heidän kuulemisensa 20 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen on ollut monin tavoin haastavaa.
Oikeudenkäynnin loppupuolella on puitu erityisesti vuoden 2003 tapahtumia, joista on prosessin aikana esitetty hyvin erilaisia näkemyksiä.
Lue myös: Kansanmurhia, kannibalismia ja suomalaisten sieppauksia tutkinut Thomas Elfgren opiskeli FBI-legendoilta psykologista profilointia: "Totuus ei liity poliisin työhön"
Puolustuksen mukaan Massaquoi oli maaliskuusta 2003 lähtien turvatalossa Sierra Leonen pääkaupungissa Freetownissa. Sierra Leonen erityistuomioistuin siirsi Massaquoin perheineen turvataloon sen jälkeen kun hän oli luvannut todistaa entisiä RUF-aseveljiään vastaan.
Oikeudenkäynnin aikana asiassa on tullut esiin todistajia, joiden mukaan Massaquoi olisi kuitenkin nähty naapurimaan Liberian pääkaupungissa Monroviassa vielä tämänkin jälkeen. Syytteiden mukaan Massaquoi syyllistyi raakuuksiin eri alueilla Liberiassa. Monroviassa häntä syytetään muun muassa lukuisten siviilien surmaamisesta.
Vangittuna lähes kaksi vuotta
Sierra Leonessa syntynyt ja Suomessa vuodesta 2008 asunut Massaquoi on istunut tutkintavankeudessa vuoden 2020 maaliskuusta lähtien.
Oikeudessa hän on kertonut olleensa parikymppinen, kun RUF sieppasi hänet kotikylästään vuonna 1991 monien muiden lailla. Massaquoin mukaan kerran hän pakeni, mutta palasi ryhmään kun kuuli, että kapinalliset uhkasivat tappaa hänen äitinsä.
Vuosien varrella Massaquoi eteni RUF:ssä vaikutusvaltaisiin asemiin. Puolustuksen mukaan ajan mittaan hänen välinsä RUF:n johtoon kuitenkin viilenivät, ja vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan RUF:ää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa. Sen myötä hän pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.
Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti tutkinnan Massaquoista vuonna 2018. Sitä ennen Suomen viranomaiset olivat saaneet tietoja hänen väitetyistä teoistaan sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta.
STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi.