Sote-ottelussa on vielä monta erää jäljellä. Koska hallitus vastineellaan teki mahdollisimman pieniä muutoksia esitykseen, on perustuslakivaliokunnassa luvassa toinen jännä käsittely.
Keskustelu uudistuksen epäkohdista tulee jatkumaan, ja nykyesityksen parlamentaarinen tuki on jo kaventunut vain yhden äänen varaan.
Keskusteluissa toistuu edelleen virheellinen väite siitä, että soten kriitikoilla ei olisi toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa hallituksen esitykselle. Siksi esittelen tässä mallin, joka toisin kuin hallituksen esitys, toteuttaa kaikki uudistukselle asetetut tavoitteet.
1. Toteutetaan integraatio siirtämällä palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu samalle taholle
Yksi asia mistä sotessa vallitsee laaja yhteisymmärrys kaikkien kesken on, että “leveämpiä hartioita” tarvitaan.
Pienempien kuntien taloudelliset mahdollisuudet vastata perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista heikkenevät sitä myötä kuin väestö ikääntyy ja kaupungistuminen edelleen jatkuu.
Isoissa kaupungeissa palveluiden tuotantovastuun jako kaupunkien ja sairaanhoitopiirien välillä aiheuttaa osaoptimointia ja palveluketjujen katkonaisuutta, joka näkyy terveyskeskusten jatkuvana aliresurssointina.
Näitä ongelmia on monin paikoin Suomessa jo ratkottu kuntayhtymien kautta, jotka joko vastaavat useiden kuntien peruspalveluista tai Eksoten ja Kainuun soten tapauksissa niin erikoissairaanhoidosta kuin perustason sosiaali- ja terveydenhuollosta.