Tampereella lähes 80 vuotta toiminut Lenin-museo on nähnyt Suomen itäsuhteiden muutoksen.
Tampereella vuodesta 1946 toiminut Lenin-museo sulkeutuu lopullisesti sunnuntaina, minkä kunniaksi museo pitää avoimet ovet viimeisenä päivänään.
Museo on lähes 80-vuotisen historiansa aikana nähnyt muutokset Leninin henkilönpalvonnasta ja idänpolitiikan puolivirallisesta protokollasta kulttimainettakin nauttineeksi kuriositeettikohteeksi.
Tampereen museo oli vuosikymmenten ajan länsimaiden ainoa Lenin-museo.
Museo sijaitsee Tampereen työväentalon vanhassa juhlasalissa, jossa Neuvostoliiton perustajiin kuuluneet Lenin ja Stalin tapasivat toisensa keväällä 1905 salaisessa kokouksessa.
Museo perustettiin Suomi-Neuvostoliitto -seuran aloitteesta ja siitä tuli YYA-aikakauden pompöösin protokollan osa.
Suomessa vierailleiden neuvostojohtajien kuului tehdä kunniakäynti museoon, samoin tavallisten neuvostoliittolaisten turistiryhmien, joille olisi toki ollut Lenin-museoita riittämiin omassakin maassa vierailtaviksi. Myös presidentti Urho Kekkonen vieraili museossa.
Museossa uskotaan, hieman pilke silmäkulmassa, että tuolla tapaamisella oli maailman historiaa muuttaneet seuraukset.
– Kyllä me lähdemme siitä, että Neuvostoliitto on tamperelainen keksintö. Se ei ole paras tamperelainen keksintö, mutta se on varmasti tunnetuin, naurahtaa museonjohtaja Kalle Kallio.
Toinen tunnettu tamperelaiseksi sanottu keksintö on mustamakkara.
– Mustasta makkarasta sanotaan, että kun Lenin ja Stalin tapasivat täällä Tampereella, he menivät Laukontorille syömään mustaa makkaraa. Ainakin jos uskomme kirjailija , ja miksi emme uskoisi, Lenin oli todennut, että kansakunta, jolla on tällainen makkara, ansaitsee itsenäisyyden.