Tampereelle on avattu uusi Suomen idänsuhteista kertova Nootti-niminen museo. Se avattiin lähes 80 vuotta toimineen Lenin-museon tilalle.
Vanhat Stalinin ja Leninin vahanuket on poistettu ja tilalle tullut muun muassa selfie-seinä Kekkosen noottikriisin aikaisella Havaiji-taustalla sekä pinkki lastenpyörä, jolla turvapaikanhakija ylitti Suomen ja Venäjän rajan vuonna 2023.
Markkinamiehet sanoisivat, että on 1344 syytä mennä pyörähtämään uudessa Nootissa eli saman verran kun on kilometrejä Suomen ja Venäjän välillä.
– Kun kylmän sodan aikaan nootti tuli Moskovasta, niin kyllä me silloin Suomessa olimme aina peloissamme ja kyllä nyt viime vuosinakin Venäjä on nootteja vaihtanut. Nootti on sellainen hyvä sana, joka johdattaa ajatukset näihin meidän museon teemoihin, kertoo museonjohtaja Kalle Kallio.
Itse sana nootti voi olla monelle nuorelle aivan tuntematon sana.
– Nootti on siis tällainen valtion välisen virallisen viestinvaihdon väline eli sillä voidaan esittää tyytymättömyyttä tai esittää joku kysymys. Eli valtiot lähettää nootteja toisilleen.
Museo elää ajassaan
Suomen ja Venäjän suhteet ovat muuttuneet rajusti. Jos ennen oltiin rähmällään itänaapurin suuntaan, niin nyt ovat suhteet jäässä Nato-jäsenyyden ja Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen takia. Nykytilanne vaikuttaa tietysti myös museon toimintaan.
– Kyllähän se totta kai vaikuttaa. Me haluamme, että museo on ajankohtainen ja ajassa kiinni ja sehän myös ihmisiä kiinnostaa. Ja tietysti kun tällä hetkellä uutisissa on kaikenlaisia idänsuhteisiin liittyviä käänteitä, niin meidän mielestä on tosi tärkeää, että ihmiset tuntisivat nämä taustat. Historia vaikuttaa siihen, miten näitä idänsuhteita hoidetaan ja miten niitä käsitellään, sanoo Kallio.
Uudistetussa museossa on paljon tavallisten ihmisten kohtaloita vuodesta 1917 ihan tähän päivään saakka.
– Olemme halunneet katsoa idänsuhteita hieman laajemmin kuin ennen. Ei esitetä vain valtionjohtajien ajatuksia tai tekemisiä. Kerrotaan tavallisista ihmisistä, jotka menivät rajan yli, Kallio jatkaa.
Myös esimerkiksi talousasiat ovat tärkeitä.
– Tampereellakin monet tehtaat olivat riippuvaisia idänkaupasta. Eli ei kerrota pelkästään valtion päämiehistä, vaikka Kekkosta ei tietysti voi sivuuttaa, kuvaillee Kallio MTV:lle.
Entinen Lenin-museo oli kuuluisia Leninin ja Stalinin vahanukeista, joista otettiin kuvia ja niille naureskeltiin. Museonjohtajan mielestä hirmuvaltaisille diktaattoreille pitää saada myös nauraa, mutta heitä ei ihailla.
– Lenin-museollahan oli vähän sellainen camp-maine, siihen liittyen me käsittelimme aika paljon neuvostohuumoria ja halusimme tavallaan nauraa niille diktaattoreille. Olen edelleen sitä mieltä, että diktaattoreille pitää nauraa, mutta toisaalta suhtautuminen on vähän muuttunut sillä tavalla, että halutaan vähän vakavampaa sisältöä, kuvailee Kallio.
Ei Leniniä, vaan punakaartilainen Emma
Näyttelypäällikkö Linda Heinonen muistuttaa, että näyttely ei ole pelkkää politiikkaa, vaan kertoo muun muassa paljon tavallisten ihmisten tarinoita.
– Meillä on täällä esimerkiksi Tampereen taistelussa olleen punakaartiin kuuluneen Emma Oksalan housupuku vuodelta 1918. Samassa vaatteessa hän karkasi Tampereen vankileiriltä. Tätä ei ole minkään muun museon kokoelmissa, kuvailee Heinonen.
Nootti-museo sijaitsee samassa paikassa entisen Lenin-museon kanssa. Tampereen työväentalo on myös siitä historiallinen, että sen tiloissa jo vuonna 1905 kaksi vallankumouksellista eli Stalin ja Lenin tapasivat salaisessa konferenssissa. Museossa on kuitenkin tapahtumia nykypäivästä.
– Uusinta esineistöä meillä on muun muassa tämä vaaleanpunainen lasten polkupyörä, jolla turvapaikanhakija on vuonna 2023 ylittänyt Venäjän ja Suomen välisen rajan. Hankimme sen tänne Nootiin Tullin huutokaupasta, kertoo Heinonen.
Tamperelaisen kirjailijan ja sotakamreerin Timo Malmin mukaan uudesta museosta puuttuu vain haju.
– Viimeksi kun olen lukenut kaukopartiomiesten kirjoja, niin jokaisessa kirjassa kuvataan sitä lähtöä ja haistelua, että mistä tulee tuulen mukana mahorkan haju, kuvailee sotahistoriaan erikoistunut Malmi.
Kekkonen, Kekkonen, selfie
Idänsuhteistaan tunnettu presidentti Urho Kekkonen näkyy tietysti myös näyttelyssä, erityisesti selfie-seinän muodossa. Vierailijat voivat ottaa selfien olkihatussa ja aurinkolaseissa Kekkosen Havaiji-kuvan edessä. Ja laittaa sen tietysti Instagramiin.
– Kyllä Kekkonen tietysti on suuressa roolissa, olihan hän presidenttinä vuodesta 1956 aina vuoteen 1982. Ja tähän valtavan pitkään valtakauteen liittyi mm. suomettuminen, noottikriisi, EEC-jäsenyys tai ETYK. Totta kai Kekkonen on isosti esillä, mutta olemme halunneet katsoa näitä idänsuhteita laajemmin. Talousasiat ovat tärkeitä, Tampereen tehtaatkin olivat riippuvaisia idänkaupasta, muistuttaa museonjohtaja Kallio.
Museon nimi nootti tosiaan taipuu moneen, mutta harva nuori tuskin ymmärtää jos joku antaa jollekin noottia. Ehkä tutustuminen Nootti-museoon auttaisi. Avajaisviikonloppuna kiinnostuneita kävijöitä oli paljon.
– Tulin ihan sen takia, että opiskelen Venäjän kieltä täällä Tampereen yliopistolla ja kiinnostaa kovasti idänsuhteet. Hyvältä näyttää, täällä on paljon kaikenlaista mielenkiintoista. Ajattelen myös, että Venäjä ei ole tuosta naapurista mihinkään lähdössä ja tarvitsemme ehdottomasti venäjän kieltä jo ihan inhmilliseen kanssakäyntiin ja Suomen turvallisuuteenkin liittyen, sanoo Hilla Heikkinen.
Myös Ella Toivonen pitää näkemästään.
– Täällä on hieman eri värimaailma kuin ennen, Lenin-museo oli punaisempi. Nyt täällä on uudet sävyt.