Lehmänmaidon kulutus laskussa – kauratuotteiden myyntikäyrä menee vauhdilla ylöspäin

Yritykset kehittävät kilpaa kaurainnovaatioita, joita viedä ulkomaille. Käynnissä on myös erilaisia tutkimusprojekteja.

Kauraa tuotetaan Suomessa paljon. Luken eli Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen vilja-alasta jo lähes kolmannes oli viime vuonna kauraa. Koko maatalousmaasta kauraa oli 14 prosenttia.

Viime vuonna kauraa myös ostettiin suoraan maatiloilta entistä enemmän. Ohran ja vehnän ostot taas vähentyivät.

Teknologian tutkimuskeskus VTT tiedotti alkuvuodesta laajasta OatHow-projektistaan. VTT:n mukaan kauran kulutus on Suomessa mahdollista tuplata ja vienti moninkertaistaa. Projektin tavoitteena on löytää kauran laatua mittaavia analyysimenetelmiä. Niiden avulla valmistaja voisi helposti valita tuotteeseensa sopivan kauralaadun ja kauraerien laatu voitaisiin taata paremmin viljakaupassa.

Lehmä ei kiinnosta

Lehmänmaidon kulutus on Suomessa laskussa, mutta kaurapohjaisten juomien myynti lisääntyi viime vuonna yli 50 prosenttia verrattuna vuoteen 2017, sanoo valikoimajohtaja Katja Tapio SOK:sta.

Kaurapohjaisten jugurttituotteiden myynti nousi viime vuonna jopa 70 prosenttia.

–  Kasvua on edelleen ennustettavissa, Tapio lisää.

Tarjontaa riittää

Kasvua ruokkii tarjonta. Kauratuotteiden valikoima on laajentunut voimakkaasti. 70 prosentin kasvu on kirjattu myös snacks-tuoteryhmässä eli välipaloissa. Jäätelöpuolella Aino-brändin uudet kaurajäätelöt ovat kiinnostaneet kuluttajia tänä keväänä.

–  Kaurajäätelöiden litravolyymi oli maaliskuussa yli kaksinkertainen verrattuna vuoden takaiseen, Tapio sanoo.

S-ryhmässä myös kaurahiutaleiden myynti on kasvanut tasaisen rauhallisesti, samoin kaurajauhojen.

Kasvun taustalla on hyvinvointitrendi, arvioi Tapio.

"kauratofu" ja fermentoidut jäätelöt

K-ryhmän ruokakaupoissa kauratuotteet ovat kokonaisuudessaan noin 10 prosentin kasvussa, kertoo osto- ja myyntijohtaja Aki Erkkilä.

–  Selvää siirtymää kaurapohjaisiin tuotteisiin nähdään esimerkiksi kaurapohjaisissa juomissa ja leivissä.

Kauppoihin on tänä vuonna saapunut lukuisia uusia kauratuotteita. Fazer Yosa lanseerasi vastikään kaurapalan, joka on kaurapohjainen vastine esimerkiksi tofulle ja halloumille. Sitä voi paistaa, syödä leivän päällä tai paloitella salaattiin juuston tapaan.

–  Myynti on ylittänyt kaikki odotuksemme Suomessa, sanoo Tiia Antila, Fazer Lifestyle Foodsin brändi- ja kategoriajohtaja.

Kaurapalan jälkeen Fazer julkisti Yosa-kaurajäätelöt, joissa kaura on fermentoitu eli käytetty. Tarkoituksena on "yhdistää hyvinvointi ja herkuttelu”.

Fazer alkaa lisäksi tänä keväänä rakentaa Lahteen tuotantolaitosta, jossa kauran kuoren sisältämästä ksyloosista valmistetaan ksylitolia.

Kauran suosiota kasvattaa myös gluteenittomuustrendi. Luken eli Luonnonvarakeskuksen tutkija Veli Hietaniemi kirjoitti viimevuotisessa artikkelissaan, että "kaurabuumi hipoo pilviä”, ja määritteli taustalla oleviksi trendeiksi terveellisyyden, gluteenittomuuden, luonnonmukaisuuden ja puhtauden.

Hietaniemen mukaan kaura sopii raaka-aineeksi myös kosmetiikkaan, joten pian nähdään todennäköisesti kaurapuutereita ja -shampoita. Suomalaisella

Dermosilillä onkin jo oma Kaura-ihonhoitotuotesarja.

Kotimaista kauraa riittää

Kaslink toi ensimmäiset Aito-kauratuotteensa markkinoille noin kaksi vuotta sitten. Luova johtaja Juha-Petteri Kukkonen kertoo, että myynti lähti alusta pitäen räjähdysmäiseen kasvuun.

–  Lähes joka kuukausi rikomme myyntiennätyksiä.

Tuoteperhettä on laajennettu, ja valikoimassa on nyt noin 30 erilaista kauratuotetta juomista jugurtteihin ja välipaloista kaurakermoihin. Lisää on tulossa.

Vaikka viime vuosi oli toinen peräkkäinen huono satovuosi Suomen pelloilla, sekä Fazerin että Kaslinkin tarpeisiin kotimaista kauraa on riittänyt.

–  Suomalainen kaura on korkealaatuista, sanoo Fazerin Antila.

–  Suomessa edelleen vain alle 15 prosenttia kaurasta päätyy elintarvikekäyttöön, eli kasvun varaa on vielä huimasti, huomauttaa Kukkonen.

Kukkosen mukaan kyse ei ole buumista vaan kulutustottumuksien muutoksesta. Moni siirtyy ruokavaliossaan kasvispainotteiseen suuntaan.

–  Jo 81 prosenttia suomalaista on kokeillut kasvipohjaisia tuotteita.