Elokuvaohjaaja Lauri Törhösen tuore väitöskirja on herättänyt polemiikkia. Lapin yliopistossa esitettiin hyväksyttäväksi väitös, josta puuttuvat muiden muassa lähdeviitteet ja lähdeteokset.
Esimerkiksi Helsingin Sanomien toimittaja ja filosofian tohtori Samuli Tiikkaja arvosteli kärkkäästi päätöstä maanantaina lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.
Väitöksen toinen esitarkastaja, dosentti Ilkka Huovio painotti tiistaina STT:lle, että elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan "sisältö on hyvin vahva".
– Tämä on myös hyvin omaperäinen väitöskirja, ja sellaisia akateeminen yhteisö tarvitsee. Se ei tarvitse kaavoihin kangistunutta formaattia. Lähtökohtana on se, että tämä väitös on esitetty taiteiden tiedekunnassa. Täällä täytyy sallia eteneminen, jossa käytetään luovia ratkaisuja eri tavoin hyväksi, linjaa pitkän yliopistouran tehnyt, kanslianeuvoksen arvonimen saanut Huovio.
Nykyisin väitös arvioidaan vain asteikolla hyväksytty tai hylätty.
– Sen voi sanoa, että Törhösen väitös on vahvasti hyväksytty. Voin kertoa julkisuuteenkin, että vanhalla arvosanojen arvostelulla tämä väitös on vahva cum laude (noin keskitasoinen). Tosin arvostelu ei ole tässä minun tehtäväni, tiedekunta arvioi sitä, tutkija lisää.
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan dekaanin Satu Miettisen mukaan väitöskirjan hyväksyminen ja väittelytilaisuus ovat sujuneet vallitsevien käytäntöjen mukaisesti.
– Tämä väitöskirjaprosessi on muodollisesti mennyt täysin oikein, Miettinen sanoo.
Leimattu roskaksi lukematta?
Huovio kertoo seuranneensa Törhösen väitöstilaisuuden etäyhteydellä.
– On surullista nähdä, miten epätieteellisesti porukka ampuu Törhöstä muilla perusteilla. He eivät ole edes lukeneet tätä väitöskirjaa, mutta silti heillä on varma mielipide siitä, että se oli roskaa. Ja sitähän se ei missään tapauksessa ole.
Törhösen toiminta väitöstilaisuudessaan on sekin kirvoittanut kritiikkiä. Oudoksuttu on esimerkiksi sitä, että Törhönen vastasi kysymykseen vastakysymyksellä.
– Ei kysymykseen vastaaminen kysymyksellä ole kiellettyä (väitöksessä). Kukas semmoisen on kieltänyt? Esimerkiksi itselleni on tehty tällä tavoin vastakysymyksiä, dosentti Huovio sanoo.
Hänen mukaansa vastaväittäjä, emeritusprofessori Esa Saarinen oli "aivan loistavasti perehtynyt" Törhösen väitöskirjaan.
– Saarisen huomiot olivat hyvin teräviä. Törhönen tosin lähti joissain vastauksissaan tekemään liian laajaa kaarta, mutta täytyyhän tämän tyyppisissä töissä sallia luova avaruus.
Me too -kampanjan aikaiset syytökset nostettu esille
Huovio lisäksi toteaa, että akateemisen lopputyön muoto saa olla nykyisin ylipäänsä vapaampi kuin se on takavuosina ollut.
– Nykyisinhän on käytössä myös artikkeliväitöskirja. Lisäksi uskon, että nettimaailma tuo ihan uudenlaisen muodon väitöskirjoihin. Onhan se naurettavaa, että kaikki pitäisi tehdä vanhalla kaavalla.
Lapin yliopiston dosentti Huovio lisää vielä, että hänen mielestään on myös ollut asiatonta nostaa tähän yhteyteen metoo-kampanjassa Lauri Törhöseen kohdistetut syytökset.
Törhönen on lukuisten naisten mukaan häirinnyt heitä seksuaalisesti 1980- ja 2000-lukujen välisenä aikana. Törhönen on esittänyt julkisen anteeksipyynnön STT:n kautta. STT ei tiistaina tavoittanut Törhöstä kommentoimaan väitöskirjansa saamaa kritiikkiä.
Ei nurinaa väitöksen aikana
Dekaani Miettinen tuo esiin sen, että Törhösen väitöksessä oli jopa niinkin vahva tarkastusprosessi, että kolme eri henkilöä on lausunut näkemyksensä siitä.
– Kaikki kolme ovat puoltaneet sitä. Se on harvinaisen vahva puolustus väitöskirjalle.
Miettisen mukaan väitöskirjaprosessiin otettiin mukaan kahden esitarkastajan lisäksi vastaväittäjä Esa Saarinen kolmanneksi asiantuntijaksi. STT ei tavoittanut Saarista tiistaina.
Väitöskirjan tarkastusprosessissa on monta kohtaa, joissa annetaan muille mahdollisuus esittää huomioita sisällöstä. Dekaanin mukaan kaikkien väitöskirjojen tapaan Törhösen kirjoitus on ollut myös riiputettavana ennen väitöstilaisuutta, eli yleisö on päässyt tutustumaan siihen etukäteen.
– Sitten ihan väitöstilaisuudessa on kysytty, onko kenelläkään huomautettavaa, ja kukaan ei ruvennut huomauttamaan. Sitä vartenhan sitä kysytään, siinä kohtaa pitäisi rohkeasti huomauttaa, Miettinen kertoo.
Hän ei ollut paikalla itse väitöstilaisuudessa eikä ota tarkemmin kantaa siihen, miten väitöksen protokollaa noudatettiin. Tiedekunnan dekaani ei tavanomaisesti osallistu kaikkiin väitöstilaisuuksiin tai lue kaikkia väitöskirjoja.
Väitöksessä protokollaan perehdyttämisestä on vastuussa kustos. Törhösen väitöskirjan kustoksena oli emeritaprofessori Kaarina Määttä, joka ei kommentoinut väitöksen kulkua tiistaina STT:lle.
Dekaani Miettisen mukaan väitöskirjaprosessi on Törhösen teoksen osalta vielä kesken, sillä se on vielä menossa tiedekuntaneuvostoon, joka arvostelee väitöskirjan. Miettinen arvioi asiasta päätettävän joulukuussa.