Lastenpsykiatri neuvoo klovnipelkoisten vanhempia: "Pelkkä pelästyminen ei välttämättä aiheuta pysyviä traumoja"

– Kannattaa sanoa lapselle, että toiminta on väärin, sitä että klovnit eivät ole oikeita "olentoja" vaan klovneiksi pukeutuneita ihmisiä, ja että heistä voi tai pitää ilmoittaa poliisille, sanoo dosentti Linnea Karlsson Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian klinikalta. Hän on myös Mannerheimin lastensuojeluliiton puheenjohtaja.

Karlsson muistuttaa, että vanhempien on myös tärkeää kuunnella, mitä lapsi klovneista sanoo ja kokee. Vanhemmat voivat "puskuroida" lapsen kokemaan stressiä ja heidän kannattaa pyrkiä lisäämään lapsen turvallisuudentunnetta kuuntelemalla ja pysymällä itse rauhallisena.

Vanhemmat eivät aina tiedä, mitä lapsi sosiaalisessa mediassa tekee.

Jaa tietoa ja puutu some-käyttöön

Karlssonin mukaan olisi hyvä pyrkiä oikeaa tietoa jakaen puuttumaan myös kaveripiirissä käytäviin keskusteluihin niin koulun pihoilla kuin sosialisessa mediassa, missä huhut lähtevät salamannopeasti liikkeelle ja paisuvat.

Tarvittaessa voi kieltää lapselta esimerkiksi klovneihin liittyvän materiaalin katselemisen netissä, Karlsson muistuttaa. Osa siitä on selkeän väkivaltaista.

Tuusulan tapahtumien kaltainen lasten pelottelu ei sinänsä välttämättä jätä lapseen pysyviä jälkiä, mutta ahdistuksen tunne ja pelon määrä varmasti kasvavat ainakin joksikin aikaa.

Todellinen uhka voi traumatisoida

– Se riippuu lapsen iästä, yksilöllisestä reaktiotavasta ja siitä, miten hän ja hänen ympäristönsä tilanteen ottavat. Pelkkä pelästyminen ei välttämättä aiheuta pysyviä traumoja, mikäli lapsen turvallisuudentunne on muuten hyvä. Useimmat lapset kuitenkin reagoivat varmasti jollain tavalla ahdistuneesti ja pelokkaasti.

Klovnit voivat herkästi lisätä ahdistusta, jos ilmiö johtaa yleisempään kokemukseen ympäristön turvattomuudesta.

– Lapsi voi traumatisoitua, jos tilanteeseen liittyy todellinen tai koettu vakava ja turvallisuudentunnetta koetteleva uhka, Karlsson toteaa.