Lastenkulttuurin valtionpalkinnot jaettu

Tunnustus on 15 000 euroa. Taiteen keskustoimikunnan mielestä venäläis-suomalaisen Reichsteinin teoksista tunnistaa lasten oman ajatusmaailman. Tanssiteatteri Hurjaruuth puolestaan saa kiitosta lasten- ja nuortenteatterin uudistamisesta sekä yleisöpohjan laajentamisesta.

Lapsenpäivä-palkinnon, suuruudeltaan 8 400 euroa, saivat Jyväskylän Käsityökoulu sekä Stundarsin museo ja kulttuurikeskus.

Lastenkulttuurin valtionpalkintojen perustelut:

Kuvataiteilija Alexander Reichsteinilla (1957) on laaja ja monipuolinen tuotanto lastenkulttuurin alueella. Reichsteinin kosketeltavia ja liikuteltavia teoksia on ollut esillä eri puolilla Suomea, mm. Voipaalan lastenkulttuurikeskuksessa Sääksmäellä, Retretissä, Ateneumin taidemuseossa ja viimeksi Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa. Reichsteinin moniaistiset elämysympäristöt ja kookkaat tilateokset houkuttelevat lapsi-kokijan sisäänsä. Hänen teoksistaan tunnistaa lasten oman ajatusmaailman.

Reichstein käyttää luovasti erilaisia materiaaleja. Jättikokoisen pehmoveistoksen Alma Terran eli äiti maan pinta ommeltiin tilkkutäkin tavoin. Meri-aiheinen, pyörivä veistosinstallaatio, jossa merenneidot ja erilaiset sekahahmot uivat, valmistettiin kanaverkosta ja ruiskutettiin UV-valossa loistavalla maalilla. Retretin suuressa veistoksessa Sato sadosta hyödynnettiin paineilmajärjestelmää: puun oksilla vihannekset kasvavat ja kutistuvat.

Venäläis-suomalaisena taiteilijana Alexander Reichstein tuntee kahden maan taideperinteen. Moskovan Graafisessa Korkeakoulussa opiskellessaan hän syventyi lastenkirjojen kuvitukseen. Muutettuaan Suomeen vuonna 1990 hän kiinnostui kolmiulotteisesta hahmomaailmasta. Kirjankuvitus on jatkunut sen rinnalla. Reichsteinin kuvittama Gondwanan lapset (kirj. Alexis Kouros) voitti Finlandia Junior -palkinnon vuonna 1997.

Tanssiteatteri Hurjaruuth perustettiin vuonna 1981. Laaja kiertuetoiminta ulottui 90-luvun taitteessa moniin maihin, kuten Iso-Britanniaan, Saksaan, Tansaniaan ja Yhdysvaltoihin. Vaikka Hurjaruuthin kotipaikka on Helsinki, sen säännöllinen kiertuetoiminta ulottuu edelleen Hangosta Utsjoelle.

Hurjaruuth on uudistanut lasten- ja nuortenteatteria ja samalla laajentanut yleisöpohjaa. Yhteistyö suomalaisten sirkustaiteilijoiden kanssa alkoi jo 1994. Hurjaruuthin Talvisirkuksesta on muodostunut perheiden joulunajan traditio. Vuodesta 1995 alkaen esitykset on suunnattu pääasiassa lapsille. Hurjaruuthin tanssijoiden tunnusmerkki on monitaitoisuus. He ovat musikaalisia, näytteleviä, akrobaattisia tanssijoita ja tekevät näyttämöllä saumatonta yhteistyötä muusikkojen, näyttelijöiden ja sirkustaiteilijoiden kanssa.

Hurjaruuth toimii myös vierailuteatterina nuorille kokeileville ryhmille ja kehittää uusia yhteistyömalleja eri tuottajatahojen, festivaalien ja freelancetaiteilijoiden kanssa. Omien esitystensä lisäksi Hurjaruuth on tuottanut festivaaleja. Ruutia! -tanssifestivaali lapsille ja nuorille on ollut ohjelmistossa vuodesta 1997 alkaen, aluksi yhteistyössä Teatterikeskuksen kanssa. Vuodesta 1981 lähtien Hurjaruuth on tuottanut yli 100 ensi-iltaa.

Lapsenpäivä-palkintojen perustelut:

1. Jyväskylän Käsityökoulu järjestää käsityön taiteen perusopetusta Jyväskylässä, Joutsassa ja Saarijärvellä. Keski-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry:n ylläpitämässä käsityökoulussa opiskelee noin 140 lasta ja nuorta, joista poikia on 28 %. Poikien osuus on viime vuosina noussut suositun tekniikkaryhmän ansiosta. Käsityökoulussa opiskellaan mm. villan huovutusta, kudontaa, kankaan kuviointia erilaisin menetelmin, paperin valmistusta ja paperituotteiden tekoa, puun työstöä, jalometalli- ja metallitöitä, keramiikkaa, lasitöitä sekä erityistekniikoita.

Käsityökoulusta ovat tuhannet lapset saaneet innoitusta alalle. Osa heistä on hakeutunut tai kouluttautunut käsityöalan ja taiteilijan ammatteihin. Koulussa opiskelu on tavoitteellista ja vuodesta toiseen jatkuvaa. Opetus on suunniteltu siten, että se kehittää oppilaan kokonaispersoonallisuutta ja esteettistä valintakykyä sekä kannustaa luovaan ongelmanratkaisuun. Opetuksessa on tärkeää, että oppilas ymmärtää käsityön merkityksen ihmisen hyvinvointiin. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan omat kokemukset, käsillä työskentely, tuotteiden valmistus ja ilmaisu. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää suomalaista tekstiili-, esine- ja ympäristökulttuuria sekä kulttuurien erilaisuutta ja säilyttää ja edelleen kehittää perinteisiä käsityömenetelmiä ja työtapoja.

Opettajina koulussa toimivat alan ammattilaiset, jotka kouluttautuvat jatkuvasti. Vuosittain he valitsevat yhteisen teeman, joka kulkee punaisena lankana opetusta suunnitellessa. Kansainvälisyys toteutuu opettajavaihdon kautta: vuonna 2007 vaihdettiin osaamista hollantilaisen rakukeramiikan ja unkarilaisen nahkatyön kanssa. Ekologisuutta korostava kierrätys ja "tuunaus" ovat aina olleet ajankohtaisia aiheita käsityönopetuksessa.

2. Stundars r.f. i Korsholm upprätthåller Stundars friluftsmuseum och kulturcentrum. Museibyn fick sin början 1938 då folkskolläraren Gunnar Rosenholm grundade en museiförening i Solf. Idag finns 66 byggnader på området och Stundars är därmed ett av Finlands största friluftsmuseer. Årligen utförs en stor mängd uppgifter och arbeten på talko, särskilt i samband med olika evenemang. På så sätt fyller Stundars en viktig social funktion i lokalsamhället.

Stundars har genom åren utvecklat en mångsidig och täckande verksamhet inom barnkulturområdet. Deras specialkompetens ligger i att förmedla och åskådliggöra historien samt ge barn och unga en förankring i densamma.

Med Teater Stundars och Bildkonstskolan som utgångspunkt har Stundars under 2000-talet fortsatt med utåtriktade evenemang med barn och unga som den viktigaste målgruppen. Deras vision är att göra kulturarvet mera tillgängligt för barn och unga samt öka deras förståelse av detsamma. De försöker skildra historiska händelser och tidsperioder på ett nyanserat och positivt sätt. Det är viktigt att unga erbjuds en möjlighet att reflektera över olika tider och kulturer genom att jämföra skillnader hur man levde, arbetade, drömde "förr" mot deras egen livssituation. Målsättningen är även att erbjuda Stundars som ett öppet och levande museum, där det ges utrymme för barnens egen kreativitet och aktivitet.

Sedan år 2002 erbjuds även tidsresor som en viktig museipedagogisk metod. Genom tidsresan då man med fantasins hjälp förflyttar sig bakåt i tiden får deltagarna en ny roll, t.ex. som piga eller dräng i Bondstugan. I tidsenliga kläder och namn utförs olika vardagssysslor, såsom tvätt, matlagning och hantverk, vilket konkret ger en bild av hur det kunde vara i Österbotten i början av 1900-talet. Genom tidsresan kan vi även ta upp globala och/eller nationella historiska händelser och koppla dem till närhistorien. Särskilt populära är Stundars olika julprogram som ordnas sedan 1999 för daghems- och skolelever. Varje år besöker ca 4000 skolelever Stundars.

(MTV3)